Avainsana: 1. tyyppi (sivu 3)

Sokerihumalassa kaverisynttäreillä

Emme ole halunneet diabeteksen olevan este osallistua kavereiden syntymäpäiville. Mutta emme ole vielä päästäneet esikoista itsekseen, vaan olen aina ollut mukana hoitamassa verensokerin mittaamisen, syömisten tarkkailun, hiilareiden laskemisen ja pistokset. Kavereiden vanhemmille on aina kysyessäni sopinut, että olen mukana valvomassa, ja yleensä olen saanut kupposen kahvia ja palan kakkuakin.

Kasvukipuja

Lapset kasvavat, sehän on faktaa. Niin myös nämä pienet, joilla on ykköstyypin diabetes. Lapsen vaiheittaista, askel askeleelta tapahtuvaa itsenäistymistä joutuu deen kanssa katsomaan vähän eri kantilta. Huolenaiheet ovat hyvin erilaiset, jos itse vertaan d-pojan tilannetta pojan neljä vuotta vanhempaan veljeen. Meillä eletään tällä hetkellä ekaluokkalaisen elämää tämän keskimmäisen d-pojan kanssa. Esikoulun loputtua siirryttiin luonnollisesti isompaan […]

Kestävyyttä vaaditaan

Olen tyytyväinen, että pitkät työmatkat ovat vaihtuneet vauvan odotukseen. Yöt ovat loppuraskauden takia risaiset. Aamut alkavat mahan kampeamisella sängystä, pojan verensokerin mittauksella ja pitkävaikutteisen insuliinin pistoksella. Sen jälkeen aamupalaa laittamaan; silmät tihrussa.

Sinulle, joka menit rakastumaan diabeetikkoon

On ollut onni tavata mies, joka suhtautui varauksetta piikkeihini, vaikka hän itse kovin piikkikammoinen onkin. Siinä elämäntilanteessa, melkein kaksikymmentä vuotta sitten, itsekin toki vielä väitin, ettei diabetekseni mihinkään vaikuta – ihan normaalia elämää voitaisiin elää. Vaan onhan se nyt nähty, että vaikutuksia on.

Eskarin aloitus sekoitti sokerit

Esikoinen odotti innokkaasti eskarin aloitusta koko viime vuoden. Tarhan viskaripäivinä hän aina ilmoitti ylpeänä, kuinka hän menee ensi syksynä eskariin, ja viimeinhän se elokuussa tapahtui.

Eskari ihan tosiaan alkoi.

Ainut ongelma, oli että veresokerit olivat säätöyrityksistä huolimatta sekaisin.

Minä kysyn, vastaa sinä

  Tervehdys! Tämänkertaisessa blogitekstissäni ajattelin rupatella D-pojan kanssa diabetekseen liityvistä asioista ”haastattelu” -ajatuksella. Pienen ekaluokkalaisen ajatelmat on kovinkin suoraviivaisia ja rehellisiä. Eihän tätä pitkäaikaissairautta pienen tarvitse vielä niin syvällisesti pohtiakaan, siihen on vielä aikaa.. ”Muistatko kun sinulle tuli diabetes? -Muistan, pelasin pahat possut peliä mummulassa ja vinguin sokerin mittausta yhtä paljon kuin pikkuveli kun siltä […]

Meidän perheen parhaat ystävät: desimitta ja keittiövaaka

”Montako perunaa söit? Söitkö koko leivän? Otitko maitoa lisää?”

Esikoisellamme todettiin 3,5 vuotiaana tyypin 1 diabetes. Eli noin 3 vuotta sitten. Sairastuminen tuli yllätyksenä meille, koska suvuissamme ei ole muita 1 tyypin diabeetikkoja. Opimme nopeasti d:n hoidon ja muistamaan ulkoa yleisimpien ruoka-aineiden hiilihydraatit, mutta nykyään omatoimisen 6 vuotiaan perässä on vaikea pysyä ruokapöydässä.

Ykköstyyppi tuli taloon

Haluan esitellä lyhyesti itseni ja perheeni tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessani. Olemme viiden hengen perhe Pohjois-Pohjanmaalta; vanhempien lisäksi perheeseemme kuuluu 3 vauhdikasta poikalasta, 11-, 7- ja 6-vuotiaat. Keskimmäisellä pojistamme todettiin tyypin 1 diabetes syksyllä 2012, reilut kaksi vuotta D-taivalta siis takana! Hoito aloitettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa monipistoshoitona, mutta vaihdoimme tämän vuoden alussa insuliinipumppuhoitoon. Diagnoosi tuli meille, kuten […]