Kirjoittajalta Maria Rasalahti (sivu 3)

Maria Rasalahti

Mitä sinulle kuuluu?

Nykypäivänä kuulee enää harvoin kysymystä: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Kaikki ystävät lataavat naamakirjaan kuviaan, tykkäilevät eri sivustoista ja kirjoittavat tapahtumistaan. Mutta kuinka moni enää kysyy mitä sinulle kuuluu. Ei moni, koska kyllähän minä tiedän, juurihan kirjoitit siitä faceen.

Maria Rasalahti

Ensiluokkainen ykkönen

Koulu alkoi vihdoinkin elokuun puolivälissä. Jännitin, miten esikoispojan tyypin 1 tyypin diabetesta hoidettaisiin koulupäivän aikana. Hiukan erilaista suunnittelua koulun aloitus ainakin tiesi, jotta pienellä koululaisellamme olisi turvallinen koulupäivä.

Maria Rasalahti

Vauva-arkea

Olemme eläneet viisi kuukautta vauvalapsiperheen kiireistä arkea, ja olen huomannut, että tietyt tilanteet, varsinkin ruuanlaitto, ovat olleet vähän enemmän kuin hiukan haasteellisia kun lisäksi on diabetesta sairastava lapsi.

Maria Rasalahti

Sokerihumalassa kaverisynttäreillä

Emme ole halunneet diabeteksen olevan este osallistua kavereiden syntymäpäiville. Mutta emme ole vielä päästäneet esikoista itsekseen, vaan olen aina ollut mukana hoitamassa verensokerin mittaamisen, syömisten tarkkailun, hiilareiden laskemisen ja pistokset. Kavereiden vanhemmille on aina kysyessäni sopinut, että olen mukana valvomassa, ja yleensä olen saanut kupposen kahvia ja palan kakkuakin.

Maria Rasalahti

Kestävyyttä vaaditaan

Olen tyytyväinen, että pitkät työmatkat ovat vaihtuneet vauvan odotukseen. Yöt ovat loppuraskauden takia risaiset. Aamut alkavat mahan kampeamisella sängystä, pojan verensokerin mittauksella ja pitkävaikutteisen insuliinin pistoksella. Sen jälkeen aamupalaa laittamaan; silmät tihrussa.

Maria Rasalahti

Eskarin aloitus sekoitti sokerit

Esikoinen odotti innokkaasti eskarin aloitusta koko viime vuoden. Tarhan viskaripäivinä hän aina ilmoitti ylpeänä, kuinka hän menee ensi syksynä eskariin, ja viimeinhän se elokuussa tapahtui.

Eskari ihan tosiaan alkoi.

Ainut ongelma, oli että veresokerit olivat säätöyrityksistä huolimatta sekaisin.

Maria Rasalahti

Meidän perheen parhaat ystävät: desimitta ja keittiövaaka

”Montako perunaa söit? Söitkö koko leivän? Otitko maitoa lisää?”

Esikoisellamme todettiin 3,5 vuotiaana tyypin 1 diabetes. Eli noin 3 vuotta sitten. Sairastuminen tuli yllätyksenä meille, koska suvuissamme ei ole muita 1 tyypin diabeetikkoja. Opimme nopeasti d:n hoidon ja muistamaan ulkoa yleisimpien ruoka-aineiden hiilihydraatit, mutta nykyään omatoimisen 6 vuotiaan perässä on vaikea pysyä ruokapöydässä.