Avainsana: vertaistuki (sivu 3)

Tiedän olevani huono vertaistukihenkilö. Minun pitäisi estottomasti vaalia tyypin 1 diabeetikkojen etuja ja keskittyä antamaan tukeni samoin diagnosoiduille. Mutta olen havahtunut huomaamaan, että sillä on väliä, mihin diabetestyyppiin meidät luokitellaan.

Nykypäivänä kuulee enää harvoin kysymystä: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Kaikki ystävät lataavat naamakirjaan kuviaan, tykkäilevät eri sivustoista ja kirjoittavat tapahtumistaan. Mutta kuinka moni enää kysyy mitä sinulle kuuluu. Ei moni, koska kyllähän minä tiedän, juurihan kirjoitit siitä faceen.

Upea hellesää maanantaina 10.8.2015. Pyöräilin Arabiasta keskustaan. Lounastin uudessa kelluvassa Meripaviljongissa Säästöpankinrannassa. Ravintola sai minulta täydet pisteet. Kaupunginteatterin edustalla olevassa puistossa oli runsaasti auringonpalvojia, frisbeen heittäjiä ja piknikkiläisiä. Sitten kahville Ravintola Rytmiin, missä oli kolmatta kertaa Facebookin Ykköstyypin diabetes aikuiset -ryhmän kuukausitapaaminen oikein naamatusten. Tämä ryhmä on erittäin aktiivinen julkaisuissaan ja kommenteissaan koostuen nykyisin reilusta […]

Rohkenin osallistua paikallisyhdistyksen diabetestapahtumaan. Ihan sattumalta itseni sieltä löysin, kun pyöräillessä näin tienpientareella kyltin ”Diabetes-kesätapahtuma”. Koska sunnuntaiksi ei ollut suunniteltua ohjelmaa, päätin uteliaana poiketa reitiltäni.

Olen tyytyväinen, että pitkät työmatkat ovat vaihtuneet vauvan odotukseen. Yöt ovat loppuraskauden takia risaiset. Aamut alkavat mahan kampeamisella sängystä, pojan verensokerin mittauksella ja pitkävaikutteisen insuliinin pistoksella. Sen jälkeen aamupalaa laittamaan; silmät tihrussa.

On mielenkiintoista olla diabeetikko ja oppia uusia asioita. Eläkkeellä olo mahdollisti minulle liikkumisen omien mahdollisuuksieni ja mieltymysteni mukaan. Jokainen kerta, kun saan itseni liikkeelle sukankutimen äärestä on voitto. Käsityöt ovat intohimoni.