Insuliinikuolema kuulostaa pelottavalta ja laittaa pohtimaan oman hoidon vaativuutta ja harmaita sekä mustiakin alueita. Monta kertaa olen myös törmännyt väärinkäsityksiin ja virheisiin aihetta käsiteltäessä. Siksi ilahduin joulukuussa, kun käteni osui sattumalta L.K. Valmun nuorille kirjoittama kotimainen Poika – murha seitsemännellä luokalla -dekkari, Karisto 2017.
Hiivin tänne vaivihkaa kertomaan teille jälleen huonon diabeetikon tunnustuksia. Pizza ja jumppa nyt varmasti aiheuttavat yleisestikin epäonnistumisen fiiliksiä, mutta seuraavaan epäonnistumiseeni liittyy huolimattomuutta tai ehkä peräti tahallisuutta, jota kunnon diabeetikoilta ei pidä suvaita. Hyi minua.
Säännöllisen usein sosiaalisen median uumenissa tai muulla sähköisellä torilla, puskee diabeteskeskustelussa pintaan hoitovälineet ja niiden käyttö. Erityisen hämmentävä on keskustelu siitä, kuinka usein insuliinikynien neulat kuuluisi vaihtaa. Ensimmäisen kerran, kun törmäsin tällaiseen keskusteluun, olin äimistynyt. Jotenkin tällaisena tottelevaisena keltanokka-diabeetikkona en olisi osannut edes ajatella toimivani vastoin hoito-ohjeita. Joku kertoi vaihtaneensa neulan useiden kuukausien käytön jälkeen, jos muisti. […]
Alina Salmi
Anne Artukka
Deeblogin Vieraskynä
Anssi Lehto
Elsa 
Erika Drugge-Kesänen
Helmi Westergren
Jenni Kulo
Kalle-Ville Ruohonen
Kirsi Stjernberg
Kirsi-Maria Hytönen
Laura Manninen
Liisa Laitinen
Maaret Weide
Maarja Metsaviir
Maria Rasalahti
Miia Tuomaala
Miika Miettinen
Mika Haulo
Peter Lindberg
Petteri Rantamäki
Pia Sivunen
Salla Vähäkangas
Sari Pihlava
Teija Sihvo