18.11.2022 Alina Salmi

Minä vai diabetes – kumpi päättää arjesta?

Olen Alina, 29 vuotta, Tampereelta ja minulla on ollut diabetes 21 vuotta. Diabetestaipaleelleni on kuulunut niin ylä- kuin alamäkiäkin, mihin varmasti moni muukin diabeetikko samaistuu. Sairastuessani minulla oli piikkikammo, mutta siitä kyllä pääsin eroon melko nopeasti. Ensimmäiset pari vuotta menivät kolmipistoshoidolla, josta siirryin monipistoshoitoon. Teini-iässä koin kapinavaiheen diabetesta kohtaan ja jätin pistämättä sekä mittailematta sokereitani. Tästä seurasi sairaalajakso, jossa lääkärin tiukka puhuttelu herätti minut. Sairaalajakson jälkeen tsemppasin omahoidon kanssa. En kokenut diabeteksen hoitoa haastavaksi tai kuormittavaksi lukioaikoina. Vasta näin aikuisiällä ja muutaman vuoden sisään olen alkanut kokea haasteita diabeteksen kanssa.

Diabetes kuormittaa minua melkoisesti, ja välillä tuntuu, että diabetes määrää mitä tänään tehdään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen perunut jonkin menon vain, koska sokerit ovat heitelleet. Yllättävät matalat tai korkeat verensokerit saavat minussa aikaan ahdistusta/paniikkia. Olen edelleen monipistoshoidolla ja välillä insuliinin pistämiset jännittävät, koska joskus pistoksen jälkeen on tapahtunut yllättävä sokerin romahdus. Tämä myös aiheuttaa sen, että tarkkailen sokeriani todella paljon. Olen hoitajan kanssa puhunut mahdollisuudesta siirtyä pumppuhoitoon, tällöin päivittäiset pistämiset jäisivät pois. Pumppuhoito mahdollistaisi myös, että voisin hieman höllätä otettani diabeteksen hoidosta. Pumppuun pitäisi vain oppia luottamaan ja antaa pumpun tehdä hoitopäätöksiä itseni sijasta.

Nykyteknologia osaltaan mahdollistaa joustavampaa hoitoa, mutta toisaalta tuo myös omat stressitekijänsä. Sensorit, älypumput ja muu hoitotekniikka kehittyy koko ajan ja auttaa diabeteksen omahoidossa. Miten helposti sokerin voikaan skannata puhelimella, mutta joskus helppous saattaa johtaa turhan tiuhaan sokerin seurantaan. Näytöllä näkyvät nuolet ja käyrät aiheuttavat suorittajaminälleni ainakin hieman lisästressiä. Montako prosenttia on tavoitealueella, kuinka paljon keskiverensokeri on ja niin edelleen? Miten löytää balanssi minun ja diabeteksen kesken siten, että minä tekisin arkiset päätökset eikä diabetekseni? Tällä hetkellä voisin kuvata olevani pulkan kyydissä, jota vetää diabetes. Välillä diabetes hyppää kyytiin mukaan, mutta enimmäkseen se on vetäjän roolissa. Armollisuutta opettelemalla toivon löytäväni kultaisen keskitien minun ja diabeteksen yhteiseloon.

 

Kommentit tähän postaukseen

  1. Sara Töyrälä

    Pystyn täysin samaistumaan, aivan kuin olisi lukenut omaa tekstiä sekä omaa teini aikaa. Itse olen myös kamppailut samojen asioiden äärellä, ajoittain kamppailen edelleen. Sen mitä haluan sanoa, anna mahdollisuus pumpulle. Olen itse ollut monipistos hoidolla 13vuotta. Annoin pumpulle mahdollisuuden ja menin aloitus päivään 29/8. Nämä lähes 3kk mitä olen itse elänyt uutta elämää pumpun kanssa, en vaihtaisi päivääkään pois. Helpottanut elämääni, arkeani, sokereita todella todella paljon!

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: