10.3.2017 Maria Rasalahti

Mitä meillä syödään?

Kun esikoispoikamme sairastui viisi vuotta sitten 3,5 vuotiaana, totesin, ettei meidän tarvitse muuttaa ruokailutottumuksia juuri lainkaan. Meillä oli päiväkodista tuttu ateriarytmi, emmekä herkutelleet ylettömästi, eikä meillä ollut vielä karkkipäivää. Se saapui kotiimme vasta koulun alettua. Karkkipäivänäkään emme syö 300 gramman jättipussia karkkia vaan jotain pientä, joka ilahduttaa lapsia. Ainut muutos oli keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettu mehu. Olin karttanut siihen mennessä keinotekoisia makeutusaineita kuin myrkkyä, koska ajattelin: ”nehän kertyvät kehoon ja tekevät lapsen kehitykselle, vaikka mitä”. Ravitsemusterapeutin kanssa juteltuani totesin, että ehkä keinomakeutusta ei meillä käytetä niin paljon, että siitä olisi haittaa lapselle. Joten keinomakeutetut mehut tulivat mukaan arkeemme ja juhliin.

Onko meidän ruokavalio erilainen?

Minulta on kysytty monta kertaa, miten meidän ruokavalio on erilainen kuin ”normaaleissa” perheissä. Kasvisruokaa ja kalaa syömme viikoittain pari-kolme kertaa, muuten syömme normaalia suomas-italiaispainoitteista sekaruokaa. Ja joskus intialaista, tacoja tai tortilloja. Meillä syödään paljon täysjyvää ja ruista, pastana ja leipänä. Meillä syödään viikoittain myös patonkia, se on vain niin hyvää. Riisiä emme syö, vaan sen on korvannut suomalainen ohra. Hedelmiä on joka päivä ja kasviksia lähes joka ruualla, mieluiten suomalaisia: salaattia, keitettyjä pakastevihanneksia, raastetta tai kukkakaalin paloja. Kaikkea hiukan vaihdellen, että emme kyllästy. Maidon ostan luomuna ja homogenoimattomana, koska se sopii paremmin meidän toisen poikamme vatsalle. Ihan tavalliselta siis kuulostaa…

Mikä on hyvä ruokavalio?

Lapsen sairastumisen jälkeen olen lukenut paljon hyvästä ruokavaliosta, lisännyt kasviksia ja kasvisruokia, öljyjä ja kalan määrä, yllättynyt rasvojen ja karkkien vaikutuksesta verensokereihin, jopa tutustunut karppaamiseen.

Härkis

Härkis2

Pastaa ja kastiketta Härkiksestä.

Syömme viikoittain puuroja aamupalalla. Moniviljaa ja kaura-ruis puuroa on usein, mutta joskus viikonloppuisin herkuttelemme mannapuurolla ja sulatetuilla mansikoilla. Insuliinia on  annosteltava mannapuurolle sopivan reilulla kädellä, jottei synny aamupalan hyperiä – monesti siltikin syntyy. Lapset pitävät muroista, mutta ostan ne sokeroimattomina tai hunajalla maustettuina. Sokeroituja muroja meillä ei juurikaan ole ja vanukkaita on hyvin-hyvin harvoin – niiden kanssa menee hiilareiden ja insuliinien kanssa yleensä säädöksi ja lopputuloksena on hyperi tai hypo.

Yleensä ostan Luonto+ jogurttia, joka on makeutettu mehuilla ja hunajalla, tai jogurtteja joissa on 30% vähemmän sokeria. Niiden valikoima onkin ihanasti laajentunut tämän viiden vuoden aikana. Viikoittain teemme itse marjarahkaa tai jogurttijuomaa marjoista, jotka makeutan yleensä hunajalla. Teen marjakiisselin yleensä itse ja sen joukkoon ripottelen ihan tavallista sokeria. Jos ostan mehukeittoa kaupasta, ostan sokeroidun version. En vieläkään pidä ajatuksesta keinomakeutusaineiden käytöstä lapsen ruokavaliossa.

Osa tiedosta on tullut kokemuksen kautta!

Osa tiedoista on syntynyt kokemuksen kautta, koska en muista kenenkään kertoneen, että illalla nautitut nopeat hiilihydraatit ja rasva potkaisevat verensokerin yöllä taivaisiin. Muutaman pitsa- ja lettuiltapalan jälkeen opimme, ettei kumpikaan sovi lapsen iltapalaksi. Myöskään vähähiilihydraattinen iltapala ei sovi pojalle. Joten nokimakkarat mökillä iltasaunan jälkeen syödään ruisleivän ja maitolasin tai pillimehun kanssa.

Emme ole siis luomuilijoita, karppaajia tai muutenkaan noudata erikoista ruokavaliota. Väillä turvaudumme ranskalaisiin ja kalapyöryköihin, ja herkutelemme, kun siltä tuntuu. Syömme toisinaan jälkiruoaksi jäätelöä, lakut tai keksit.

Jäätelöannokset
Jäätelöannosten hiilihydraattien määriä on vaikea arvioida.

Ylisokeroidut tuotteet jätän suosiolla kaupan hyllyille, mutta meillä leivotaan lähes viikoittain ja käytän leivonnassa tavallista sokeria. Joskus meillä kuitenkin herkutellaan välipalalla munkeilla, tai letuilla iltapalalla. Tämä kannattaa tehdä viikonloppuna, koska sokerit ovat varmasti seuraavana aamupäivälläkin sekaisin hillosta, jauhoista ja rasvasta. Huono yhdistelmä diabeetikkolapselle siis, mutta toisaalta joskus on ihana järjestää yhteisiä kokkaus- ja hemmotteluhetkiä.

Mitä teillä syödään? Muuttuiko teidän perheen ruokavalio diabeteksen myötä?

 

 

Kahden pojan (10 v. ja 8 v.) ja 3 v. tytön äiti, joka hoitaa hektistä lapsiperheen arkea höystetynä esikoisen 1.tyypin diabeteksen haasteilla.

Kommentit tähän postaukseen

  1. Riikka

    Ihanalta kuulostaa!
    Meillä vaihdettiin kevytmaito rasvattomaan- muutos kävi kivuttomasti.
    Samoin vaihdettiin levite paistonkestävään- rasvalaadulta parempaan. Täysjyväpastaa, -riisiä jne jo käytettiin ennen pojan sairastumista. Nyt kotona on enemmän hedelmiä kuin aiemmin- toimivat näppärinä hypoeväinä ja hiilaritankkauksessa ennen ulkoilua- ettei sokerit pääse matalalle.
    Kaapista löytyy aina myös hunajaa- samoin repusta, laukusta, taskuista- joskus pesukoneestakin 😀

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat