15.7.2016 Reija Helkkula

Suvijorinoit

En aikon kirjotta teill enä mittä. Mnää meinasi valla pistä masina kii ja lähti loma viatto. Aika mone ova jo tehnyki nii. Miks enää paohat turham päite, ku tuski kukka tääl enää mnuu suvijorinoit jaksa lukkika.

Oikkiast se on gyl nii, et stää ehti lukki pali enemmä loma aikan gon muutoste. Parast suves o se, ko voi men hyväl sääl baatil ja otta fölihi pari-kolm kirja. Siin sit suvipäev kulu iha huokkiast ja vast illal huoma et fasuuna korista punane klyyvar. O se hyvä, et jostai näke et sitä o oltu lomal.

Paatis voi tehä pali muutaki. Iha vaa istu kokas ja katel maininkei tai kuunnel kirkuvi lokei. Jos sattu sadepäev ni kajuutas o vähälaisest tila kahdel pittä viha kesknäs. Kiukutlu jälkke sovita vikkeläst, ku ei kai ahtais tilois ny ykspäisest jaksa kaua mököttä ja katto toise vihast ilmet.

Päivä kohokoht o ruua laitto. Paatis kaik maistu ain paremmalt, ja jottai mitä ei varmast söis mais ollesas, maistu oikke mainiolt ja vois otta vähä lissäki. Tiätyst veresoker seilav mite lystävä. Mut karil ei osuta kuha vet o tarppeks köli al.

En pidä mittä loma diabeteksest. Kaike maailma hapatuksi ne muu keksiki. Jaksava vaihta hoitmuatto pumpult kynii ja taas takas päi loma jälkke. Mnää tykkä pumpust iha liikka, jotta haluisi alkka piikittämä itteän lomam taki. O se luanikast elo ku o pump tosa kiines. Merehe ei sovi gyl tippu pumpu kastumise pelos. Kerra näiki o käyny ku mnää oli menos rantautues paatist möljaha köyde kera. Hame tarras paati nokka ja frou horjaht mere. Äij säikäht oikke kunnol ja mnää vaa nauroi kon kellusi paati ja laituri välis. Onneks ei käyny mitenkä pahemmi. Hame vaa ratkes ja siitt tull surku. Pump ei sillo vielä ollu fölis, jote siitt ei tarvinnu murehti.

Moni asi o tippunu ajasaatos laida ylitte, mutt diabetes jutuist mnää ole pitän vaari. Niitte suhte pitä ol turhanki säserä. Laida ylitte tippumisest tlee miälehe yks suvi, jollo oltti vähä kauempan reisum bääl. Lähetti laiturist ylppiänä lipu ja pyyki mastos viuhute. Siin sit kuivamas olleet bikinit fleijas vettehe. Möljal kävi kuhina ku miäsväki tihrust, et ny sen neido alusvaatte kelluva meres. Paat saatti tössämä niingon olis jo, ja pooshaan avul äij ehtis koukkama vaatkappale takas kyytil. Laituril taputetti ja mnää kiljahteli iloist. Oliva sen verra kalli hepene et gyl olis miäl mustunu, jos olisiva uponnu.

Mnuu lempipuuhi lomal kuulu ehdottomast nukkumine. Meri-ilm ja tasane keinunta pistävä väsyttämä ja monest o käyny sillai, et mnää herää vast ko miäs väittä et olla melkke köysil kiines möljas. Sillail oikke! Päästi sentäs gotohamina.

Niil tiadoks, jotka ny valitta et täst täkstist ei ymmär mittä; tää o varma pahalaatuse luantte diabetekse syytt, kon mnuu Rauman giäl o tämmöst. Pitä stää jottai syyttä ku vika ei takuul o mnuus. Kai maar mnää lähde ny loma viattoho. Lähd snääki.

 

Lissä Rauman giälest voi lukki Nortamo-Seora kotopladilt.

 

Metsäntuoksuinen koiraharrastaja, jonka perheeseen kuuluu kahdeksan tassua ja neljä jalkaa. Arkena pyöräilen hanatehtaalle, jossa toimin tuotetiedonhallinnan asiantuntijana. Vapaalla ollessa metsästän ja jäljestän bretagnenbassettien kanssa. Jänisjemma-blogiLinkedInPinterestTwitter

Kommentit tähän postaukseen

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat