19.6.2016 Sari Pihlava

Liike on lääke – vai pelkkää murhetta vain?

Erään kerran tahkosin uima-allasta päästä päähän. Olo oli tosi jähmeä, ja ihmettelin, mistä mahtaa johtua, ettei uinti kulje ollenkaan. Painavatko edellisten päivien pyöräilyt vielä reisissä vai onko huonoilla yöunilla todella näin iso vaikutus?

Kun liike loppui, ei tarvinnut enää arvailla. Sen kertainen lottoarvonta oli mennyt pieleen. Uinnit oli uitu aivan liian matalilla sokereilla, ja altaasta nousun jälkeen alkoi olla kiire korjata tilannetta.

Liikunnan terveysvaikutukset ovat selvät. Ykköstyypin diabeetikko saa liikunnasta kaiken sen minkä muutkin, ja vielä vähän ylimääräistäkin. Meille liikunta tarjoaa myös armotonta ajatustyötä ja lisähaastetta omahoitoon.

Joskus tulee haikea olo, kun mietin muiden liikkumista. Kunpa minäkin voisin lähteä liikkeelle noin vain. Jospa jaksaminen olisi kiinni vain fyysisestä kunnostani. Olisi ihanaa, jos edes joskus voisin jättää menneet huomioimatta eikä tuleviinkaan tarvitsisi varautua. Lähtisin, liikkuisin ja nauttisin. Surua sairastumisesta näkyy riittävän vielä melkein kolmenkymmenen vuoden päähän, ja kai niin saa ollakin.

Talven aikana tein empiiristä tutkimusta ideaalista uintireissusta: Pari kertaa viikossa pari kilometriä kerrallaan. Lähtötilanteet vaihtelivat niin verensokerin kuin aktiivisen insuliinin ja hiilihydraattien imeytymisen suhteen. Niinä kertoina, kun ateriainsuliineista ei lähtiessä näkynyt jälkeäkään ja verensokeri oli reilussa kympissä, saatoin palata kaapilleni sen pahemmin hoipertelematta, kytkeytyä takaisin pumppuuni ja täräyttää verensokerimittariin nelosen lukemat. Helppoa teoriassa, mutta kun samaan soppaan sekoitetaan muu elämä, ei ihannetilanteita voi aina jäädä odottelemaan.

Uusimmassa Diabetes ja Lääkäri -lehdessä (3/2016) pohdiskeltiin, aiheuttaako liikunta itsessään myös hoitoväsymystä. Suoraa verrannollisuutta hoitotuloksien ja liikunta-aktiivisuuden välillä ei artikkelissa ainakaan nähty. Itsekin sain vastikään todeta hobikseni olevan huonompi kuin edellisellä kerralla, vaikka liikuntaa oli ollut enemmän. Toki keväässä oli kiirettä riittänyt, ja siltä puolelta syyt huonompaan omahoitoon ovat minulla aina löytyneet.

En yhtään ihmettelisi, vaikka liikunta hoitoväsymystä tuottaisikin. Vastikään makoilin sohvalla odottelemassa, että ateriainsuliinien vaikutus häviäisi elimistöstä ja uskaltaisin lähteä lenkille. Ennen lähtöä vielä hiilihydraattitankkausta, ja sitten kohti liikunnan riemua. Parikymmentä minuuttia juoksua riitti, ja jo oli eväshetken aika. Onneksi kohdille sattui Saimaan ranta, ilta-aurinko ja sileä rantakallio. Siinä minun oli hyvä pitää hypopiknikkiä ja miettiä, mikä tällä kertaa meni pieleen.

Liikunnan ja diabeteksen yhteensovittaminen tuottaa minulle enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia. Pitää syödä, vaikka ei ole nälkä. Pitää pysähtyä, vaikka kunnon puolesta vielä jaksaisi. Joskus lähtöä on siirrettävä tai unohdettava kokonaan, jos ei tee mieli syödä jääkaapillista ennen liikuntaa. Välillä on pitänyt palata kotiin ennen aikojaan, usein omin avuin tai joskus jopa autokyydillä. Mataliakaan en huomaa liikkuessani samaan tapaan kuin muutoin. Ehkä kropassa tapahtuu silloin niin paljon muutakin, että ensimmäiset hälytysmerkit menevät herkästi ohi. Tarkkana olisi siis oltava.

Liikunta tarjoaa toki myös hienoja fiiliksiä. Silloin kun kaikki sujuu, tuntuu upealta huomata, että jaksaa. Ja kun on liikkunut niin paljon, pitkään tai kovaa, ettei enää jaksa, sekin tuntuu hyvältä. Puhumattakaan siitä mielihyvästä, minkä liikkuminen luonnossa saa aikaan.

Helppoa kaiken yhdistäminen ei aina ole, ja siksi syvä, kunnioittava kumarrus jokaiselle liikkuvalle ykköstyypille – mukaan lukien oma itseni. Hyvin me vedetään ja joskus jopa onnistutaan!

Itäsuomalainen innostuja, jonka elämää ykköstyypin diabetes on tahdittanut vuodesta 1987 alkaen. Pyörittelen töikseni numeroita - kotosalla hämmennän yhteistä soppaa miehen ja teinityttärien kanssa. Luonto, kirpeät kelit, lasten halaukset ja käsillä tekeminen pitävät minut toimeliaana.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: