27.2.2016 Maaret Weide

”Tule, tule hyvä polvi, älä tule paha polvi”

Polviongelma vaikeutti liikkumistani monta vuotta ennen tekonivelleikkausta, mutta silti olin aina välillä löytänyt liikkumisen ilon pienistäkin asioista. Liikkumaan olin oppinut kivun rajoissa. Nyt uusi polveni on kohta 3 kk vanha vai pitäisikö sanoa nuori. Uusi polveni myös kantaa vaikka kuntoutuksen tie on vielä pitkä, mutta toivottavasti ei kivinen. Diabeetikot ovat melkoisia sinnikkyyden sisupusseja, joten eiköhän kuntoutuminen etene jo sisun voimallakin.

Samoilla tuntemuksilla lähdin uuden polven kanssa joulukuussa sairaalasta kotiin kuin Yle Akuutin -ohjelman henkilötkin. Liikuntakyvystä huolehtiminen on tärkeää kuntoutumiselle. Nyt on saatava nivelet liikkuviksi. Jos olisin urheilija tai himoliikkuja, kuntoutumisella olisi vieläkin kovempi kiire. Ihmettelenkin miten urheilijat voivat kuntoutua niin nopeasti. No he ovat tietysti nuoria ja minä olen jo parhaat vuoteni elänyt, mutta haluan silti päästä arkielämääni kuuluviin asioihin mukaan, kesällä järvelle ja metsään, syksyllä sienestämään. Olisipa ihanaa jo tänä talvena viilettää auringonpaisteessa potkukelkalla järven jäällä. Ensin on kuitenkin tehtävä kotiläksyt hyvin ja käytävä kuntoutusryhmissä.

Kotiharjoittelu
Päivittäinen kotiharjoittelu varmistaa nopeimman kuntoutumisen polvileikkauksesta. Reisilihaksen jännittämistä, polvenkoukistuksia, tuolille istuutumista ja nousemista, painonsiirrot sivuttain, pohjevenytyksiä, kyykistymisiä, varpaille nousuja ja kantapäillä seisomista, porraskävelyn opettelemista. Ruokapöydän ääressä istun tasapainotyynyllä.

Kuntosaliharjoittelua ja vesijumppaa
Kuntosaliharjoittelu tähtää samaan kuin ennenkin ja nyt erityisesti polven liikeratojen treenaamiseen. Polvi on jäykkä, harjoittelu vie enemmän voimia ja pelottaakin mitä uusi polveni tulee kestämään. Tarvitsen kannustavaa ohjausta. Onneksi minulla on fysioterapeutti ja Liikunta-apteekin liikunnanohjaaja tukena. Liikuntaryhmistä saan lisäpotkua ja vertaistukea. Vertaistuki toimii kuntoutuksessa ihan samalla tavalla tukevana ja motivoivana kuin diabeetikkojen vertaistukiryhmät Facebookissa. Mutta miksiköhän kuntosaliharjoittelu nostaa verensokeriarvot aina reiluksi vuorokaudeksi, mutta vesijumppa pitää verensokerin tasaisena ja tuo seuraavaksi yöksi rauhallisen unen?

Edellisten lisäksi olen päässyt tekemään kävelysauvalenkkejä. Ei nyt mitään hampaat irvessä kymmeniä kilometrejä, mutta raikkaasta talvisäästä nauttien. Polvi koukistuu ja ojentuu. Tasapainoinen kävely sujuu ilman keppejä ja rappukävelykin kaiteesta tukea ottaen.

Lepo on energiaa
Elimistö tarvitsee energiaa parantuakseen. Monipuolinen, proteiinipitoinen ruoka. Kylmägeelipussi polven päälle lievittämään liikunnan aikaansaamaa kipua ja turvotusta. Terveellisen ruuan lisäksi tärkeää on riittävä lepo. Uni lataa aivoja ja nopeuttaa paranemista. Lepoa siis liikunnan väliin.

”Tule, tule hyvä polvi, älä tule paha polvi”
Ortopedin lopputarkastus jännitti, mutta hyvinhän se meni. Käytiin vielä kertaalleen läpi millainen tekonivel minulle laitettiin (terästä ja muovia) ja miten olin leikkauksen kokenut. Vuonna 2020 seuraava tarkastuskäynti, röntgenkuvat ja ryhtitarkastus.

Lihaskuntoa, liikkuvuutta ja vartalonhallintaa parantava harjoittelu jatkukoon. Pirtin nurkassa istuskelu sukkaa kutoen ei riitä, vaikka marttailija olenkin. Haluan nauttia mummun pikkuisen kasvamisesta.  Hän opettelee kohta ensiaskeleita ja minä uudelleen kävelyä. Edessä ovat yhteiset hetket hiekkalaatikolla tuttua leikkiä leikkien ”tule, tule hyvä kakku, älä tule paha kakku”.

Bloggaava martta. Luonnossa hortoilu, käsityöt ja marttailu lähellä sydäntä. Ykköstyyppi vuodesta 1975.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat