Sokerin jatkuva mittaus piilolinssin kyynelnesteestä

Löysin keväällä 2014 mielenkiintoisen tiedon. Google (liikevaihto 60 mrd usd ja 50 000 työntekijää) julkaisi yhden tulevaisuuden lupauksistaan; varhaisessa kehitysvaiheessa olevat älykkäät piilolinssit, jotka mittaavat kyynelnesteestä diabeetikon verensokerin tasoa. Linssit olisivat käyttäjälleen suuri unelma. Koko ajan näkisimme, olemmeko oikealla polulla vai pitääkö tehdä korjausliike lisäämällä insuliinia vai syömällä välipala.

Googlen ja Alconin tuotekehitysliitto
Heinäkuussa 2014 Google julkisti kumppanuussopimuksen lääkeyhtiö Novartisin Alcon Vision Caren kanssa diabetes älypiilolinssien kehittämiseksi. Alcon on yksi suurimmista piilolinssien ja linssinhoitotuotteiden valmistajista. Tiedotteen mukaan ensimmäinen prototyyppi on esillä tieteis-tuotekehittelytasolla jo alkuvuonna 2015. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa julkistusta tieteislehdissä. Linssiin upotetusssa sensorissa on hiusta ohuempi antenni, joka lähettää tietoa ja vastaanottaa tehoa RFID-tekniikalla. Arvelujeni mukaan lukulaite on jonkinmoinen rannekellon kokoinen laite tai ehkä kännykkä?

Erityisen kiinnostavaa on se, että Google kehittää älylinsseihin myös korjauskonstia ikänäölle. Ikääntyvien ihmisten silmillä on vaikeuksia tarkentaa lähelle. Novartis toivoo, että linssiteknologian avulla voidaan parantaa silmän tarkennuskykyä samaan tapaan kuin kameran automaattitarkennus toimii.

En ole koskaan käyttänyt piilolinssejä. Pystyisinkö pitämään niitä, koska olen aika herkkäsilmäinen? Surffailin sitten Lenson.comin nettisivuilla ja ihmeekseni totesin, että niitä on jopa kahdeksan erilaista tyyppiä: muun muassa viikko-, kuukausi- ja yötä päivää käytettäviä linssejä. Kävin myös varta vasten optikkoliikkeessä kysymässä piilolinssien haitoista. Enin osa ihmisistä on tyytyväisiä piilolinsseihinsä. Ne ihmiset, joilla silmät ”kuivaa”, on hankaluuksia. Eli kannattaa siis jatkaa tätä tuotekehittelyn seurantaa.

Jatkuva verensokerin mittaus sensoroinnin avulla
Diabeetikon hoitotasapainon seurantaan ja hoito-ohjeiden antamiseen on Suomessa apumenetelmänä yleisesti viikon mittainen kudossokerin sensorointinappi teipattuna esimerkiksi navan seutuun. Diabeteshoitaja purkaa tulokset käyräksi ja antaa tämän pohjalta lisäohjeita. Tässä yhden sensorointipäivän ideaaliset tulokset (3,5 – 8,5 mmol/l):

Insuliinipumppupotilaat mittaavat myös verensokeriaan aivan normaalisti sormenpäästä. Halutessaan voi varmasti ostaa sensorinkin, mutta jatkuva sensorointi yhdistettynä pumppuun on erittäin kallista ja sitä käytetään lähinnä lapsilla. Pumppuhoito vaatii siis säännöllistä, aktiivista verensokeriseurantaa ja se on myös insuliinipumpun saamisen edellytys.

Jos verensokeritasapainoon liittyvät hoitosuositukset kiinnostavat, kannattaa tutustua Diabestesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan tekstiin täällä.

Kauanko joudumme odottamaan?
Novartis laskee, että älypiilolinssit voisivat olla diabeetikoiden käytettävissä vasta viiden vuoden kuluttua. Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Lohdullista on kuulla, että 2015 saamme Suomen markkinoille mielenkiintoisen ja helppokäyttöisen Abbottin (toimintaa 150 maassa ja 69 000 työntekijää) valmistaman Freestyle Libre sensorin ja lukulaitteen. Olkavarteen kiinnitettävä sensori on 2 euron kolikon kokoinen, kaksi viikkoa kestävä, halpa ja lähes huomaamaton. Lukija pystyy rekisteröimään sensorin tiedot vaatetuksen lävitse eikä lukijaa tarvitse enää kalibroida kuten nykylaitteita. Freestyle Libreä myydään jo Euroopassa seitsemässä maassa. Aloituspakkauksen hinta olisi alustavien tietojen mukaan noin 160 euroa ja uusi sensori noin puolet tästä.

JK 13.1.2016: Nyt noin vuoden kuluttua tästä kirjoituksesta ensimmäistä kertaa some kertoo, että joku on saanut käyttöönsä Suomen terveydenhuollossa ensimmäiset Freestyle Libret, jippii!

JK kevät 2019: Verensokeria sensoroivista piilolinsseistä on puhuttu jo vuosia, mutta projektit ovat kaatuneet vähin äänin teknisiin ongelmiin. Linssien kova materiaali on haitannut näköä ja saattanut jopa vaurioittaa silmää.
Nyt uusi teknologia saattaa olla askelta lähempänä. Science Advances -lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että sensoroivia piilolinssejä on kokeiltu onnistuneesti kaneilla. Tutkimusryhmä on kehittänyt joustavan materiaalin, johon tarvittava teknologia upotetaan saarekkeiksi. Eläinkokeissa mittaustulokset kyynelnesteestä olivat luotettavia, eikä sivuvaikutuksia havaittu. Matkaa arkikäyttöön teknologialla kuitenkin riittää. Monet yritykset, esimerkiksi Samsung, Sony ja Apple ovat ilmoittaneet tuovansa pian markkinoille jonkinlaisia älypiilolinssejä.

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Jaa Google+ -palvelussa
• Jaa LinkedInissä