1.1.2017 Maaret Weide

Historian havinaa ja nykyaikaa

1.1.1912 klo 00.01 vai oliko se 31.12.1911 klo 23.59? ”Mistä sitä sen ajan kelloista tietää” oli pappani sanonut isäni syntymäajasta. Niin tai näin, mutta isäni syntymäpäiväksi kirkonkirjoihin kirjattiin 1.1.1912. Kuulostihan se paljon hienommalta syntyä vuoden ensimmäisenä päivänä. Isäni syntymäpäivä on sama päivä kuin tämän Deeblogi-kirjoitukseni julkaisupäivä, vuoden ensimmäinen päivä. Minulle on kunnia aloittaa Deeblogin kirjoittajien vuoden 2017 artikkeleiden julkaiseminen isäni 105 vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Elämä 1900-luvun alkupuolella oli erilaista kuin tänä päivänä. Ruokapöydässä taisi useammin olla kalaa kuin lihaa. Kasviksistakin enemmän perunaa ja kesällä nauriita, kuin mihin tänä päivänä on mahdollisuus. Porkkanan kasvatuskin yleistyi vasta silloin, kun kirkkoherrat oli valjastettu sivistämään kansaa. Anoppini sedästä kerrotaan Rautalammin historiasivuilla näin;

”Ihalaiskylän Mehtiön talon poika Aapeli Jäntti (1898–1981) kertoi käyneensä rippikoulua 1910-luvun alussa. Kesken opetustuokion rovasti August Koivisto katsoo Aapeliin ja kysäisee: ”Jokos siellä Mehtiöllä kasvatetaan puutarhakasveja: porkkanoita, punajuuria, lanttuja ja sipuleita?” ”Kyllä kasvatettaa”, oli Aapeli vastannut. Sitten rovasti oli puhunut rippikoululaisille, miten maukasta ja terveellistä ruokaa kasvitarhasta saa. Niitä on helppo säilyttää talvenkin varalle. Kehoitti niitäkin kasvattamaan nauriin ja perunoiden lisäksi.”

Nyt kaupan tiskeiltä löytyy ”etelänhedelmiä” joka lähtöön, porkkanoitakin on montaa eri väriä. Puhumattakaan keltaraidoista ja punaraidoista. Nyhtökaura on nykyään kova sana ja sitä ostettaisiin, jos vain kaikille nyhtökauraa riittäisi. Ennen oltaisiin oltu kiitollisia, jos oli kauraa. Enemmän viljeltiin ruista, jotta saatiin leipää ja puuroa. Martatkin edistivät suomalaisten perheiden ja etenkin naisten elämää. 1910-luvulla martat opettivat mm. kanojen kasvatusta.

Paljon on maailma muuttunut isäni lapsuudesta, nuoruudesta ja sota-ajoista. Sodan käyneenä miehenä ja kranaatin sirpaleista selkään haavoittuneena, hän palasi arkielämään ja ansaitsi tulonsa ”kutsetin” miehenä, kuten silloin sanottiin. Äitini hän tapasi mennessään teettämään kauluspaitaa ompelijana elantonsa hankkineelle mummulleni.

”Hidas” ja ”nopea” diabetes

Isällä oli ”hidas” diabetes eli 2-tyypin diabetes. Minulla on ”nopea” diabetes eli T1D. Diabetes molemmilla, mutta eri sairaus. Diabeteksen historia on pitkä kuin nälkävuosi. Diabeteksen syy selvisi 1921. Langerhansin solusaarekkeissa oleva vika aiheutti insuliinin tuotannon loppumisen. Hoitomuotojen kehittyminen kesti vielä pitkään. 1970-luvulla, jolloin itse sairastuin 1-tyypin diabetekseen ruoka mitattiin joka aterialla 5 gramman tarkkuudella.

Diabetesta on montaa eri tyyppiä vaikka nimi onkin sama. Onneksi tänä päivänä diabeetikon elämä on vapaampaa ja meillä on käytössä verensokerimittarit, insuliinipumput, sensorit jms. Diabeetikot voisivat vieläkin paremmin, jos hoitomuotojen valintamahdollisuus olisi tasapuolista ja jokaisen diabeetikon tarpeet huomioivaa eri puolilla Suomea. Itse odotan, että saisin Freestyle Libren jatkuvaan käyttöön. Se vapauttaisi minut jatkuvasta liian alhaisten verensokereiden pelosta menetettyäni hypotuntemukset.

Vuoden ensimmäinen päivä on elämässäni tärkeä päivä. Onhan se isäni Aimo Kalle Kalervon syntymäpäivä. Ilman häntä ja äitiäni Aili Esteriä minuakaan ei olisi. Isän tyttö on pärjännyt diabeteksensa kanssa jo yli 41 vuotta, mutta jotain olisi tuolta 1900-luvun alun kasvisopetuksista vielä opittava. Kasviksia on syötävä monipuolisesti ja riittävän paljon samalla tavalla kuin ennenkin on opetettu. Siksipä olenkin mukana MuutosLautasella -projektissa oppiakseni syömään oikein.

Miten ihmeessä 100 vuodessa on tultu tähän, että nyt opetellaan syömään oikein, kun ennen opetettiin kasvattamaan ruokaa?

 

Bloggaava martta. Luonnossa hortoilu, käsityöt ja marttailu lähellä sydäntä. Ykköstyyppi vuodesta 1975.

Kommentit tähän postaukseen

  1. JohannaHS

    Kiva kirjoitus, Maaret! Minun Aimoni on vuoden viimeisiä, syntyi 55 minuuttia ennen vuotta 2008.
    Ei syö perunaa kovin mielellään, eikä nauristakaan ole usein edes nähnyt.

  2. Maaret

    Kiitos Johanna. Miltähän ruokavaliomme näyttää 100 vuoden päästä? Peruna on pysynyt mukana pitkään, mutta kasvattaako kukaan enää sitten ”pottuja”?

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: