9.8.2015 Liisa Laitinen

Kirje Sinulle, uusi ykköstyypin vanhempi!

Hei!

Ihan ensimäiseksi haluan antaa sinulle halauksen, hengitä syvään.

Teidän perheessä on nyt uusi jäsen, tyypin 1 diabetes. Lapsesi saattaa olla vastasyntynyt tai jo teini-ikäinen. Oma lapsi on aina oma lapsi, iästä viis.

Päässäsi pyörii varmasti sata ja tuhat asiaa, joita yrität jäsentää selkeäksi ohjenuoraksi diabeteksen hoitoon. Älä hermostu asian paljoudesta, lähde liikkeelle perusasioista, yksi asia kerrallaan. Tämän sairauden hoito on laajan palapelin yhteensovittamista, myös useita vuosia sairastaneet oppivat kokoajan myös uutta.

Aseta itsellesi realistiset tavoitteet joihin pyrkiä, niitä voi kuroa kapeammiksi ajan kuluessa. (Suositukset toki ovat tiukahkot.) Liian korkean verensokeriarvon lävähtäessä mittariin odottamatta, muistan alkuajan ahdistuksen. Mitä on tapahtunut? Missä olen laskenut ja ennakoinut väärin? Olen huolimattomuudellani ja osaamattomuudellani vahingoittanut lapseni terveyttä. Miettiessä asiaa takaisin päin voit hoksata jonkin jutun, missä on mennyt pieleen. Hyvä! Tästä voi aina oppia. Tärkeintä on tehdä asialle jotain (korjata ohjeen mukaan insuliinilla) ja mennä eteenpäin. Aina näissä asetetuissa tavoitteissa ei voi pysyä, tärkeintä on, että niille tekee jotain.

Jos jokin asia askarruttaa, kysy! Diabetespoliklinikalle voi soittaa arkisin, tai vertaistukipalstoilta voi saada apua. Onko lähipiirissäsi muita ykköstyypin vanhempia? Tyhmiä kysymyksiä ei ole! Tärkeintä on, että kysyt! Kaikki me ykköstyyppiläisten vanhemmat olemme joskus olleet samassa tilanteessa ja haluamme olla kaikin tavoin avuksi.

1-tyypin hoito keskittyy lapsen hyvinvointiin, tietenkin. Mutta kaiken keskellä kuuntele myös itseäsi. Miltä sinusta tuntuu? Osaatko jäsennellä ajatuksesi, ettet itse ahdistu vastuusta liikaa? Saatko jaettua hoitovastuun jonkun muunkin kanssa? Pidä huolta itsestäsi. Tuo ajatuksesi esille, puhu.

Jokainen suhtautuu tyypin 1 diabeteksen omalla tavallaan. Sinun tapasi on sinun omasi ja se on ok. Parhaimpaan me kaikki pyrimme, mutta täydellisyys kannattaa jättää teoriaan. Sen tavoittelu voi syödä uskoa kykyihisi. Enempään ei ihminen pysty kuin parhaimpaansa.

Se on 100% riittävää, muista se. Sinä pärjäät.

…Olisiko teillä muilla D-vanhemmilla jakaa ajatuksia vastasairastuneen lapsen vanhemmille?

11358798_10153537432898273_384756062_n

Avarakatseinen ja rento kolmenkympin rajapyykin ylittänyt perheenäiti Pohjois-Pohjanmaalta. Tämänhetkiseen elämääni parhaimman sisällön tuovat yksinkertaiset ja arkiset asiat, niistä nautin. Viiden hengen perheemme päiviin tuo oman lisänsä keskimmäisen pojan pumppuhoitoinen ykköstyypin diabetes.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat