9.5.2016 Kalle-Ville Ruohonen

Silmät

Silmät ovat tärkeät ja monimutkaiset elimet, joissa on osia kuin mateen päässä. Nämä aistimet ovat herkät vaurioitumaan ja uudenvuoden aikaan silmäpoliklinikoilla onkin ruuhkaa kun humalaiset tampiot ovat räiskineet ilotulitteita ilman minkäänlaisia suojalaseja ja saapuvat ruudinsavua vielä puhallellen sairaalaan. Pitäisi saada näkö pelastettua… Silmävaurioita tulee niin työssä kuin vapaallakin, mutta onneksi suojaimia käytetään nykyisin kiitettävästi.

Edellämainittujen lisäksi erityisesti meitä diabeetikkoja uhkaa monet silmäsairaudet ja nämä pyritään havaitsemaan hyvissä ajoin silmänpohjakuvauksin. Vuonna 2012 vasemmassa silmässäni oli niin paha kaihi, ettei lääkäri ei nähnyt silmänpohjaan, eikä siis voinut havainnoida mahdollisia muutoksia. Suoritettiin kaihileikkaus ja sain liki normaalin näön silmääni, jonka näkökenttä oli aivan sumea ennen leikkausta. Nyt huhtikuussa tehtiin sama operaatio myös oikeaan silmään ja nyt näen mainiosti. On hienoa kun näkökenttä ei ole sumea ja varjokuvan vääristämä. Pystyn lukemaan tekstejä etäältä, stereonäkö pelaa ja pystyn kulkemaan metsässä kompuroimatta. Hämäränäkökyky on nyttemmin hyvä ja luulen, että osa päänsäryistäni oli näköhäiriöiden aiheuttamia.

Kaihileikkaukset eivät kuitenkaan auttaneet siihen seikkaan, että silmissäni on taustaretinopatia (silmän verkkokalvon sairaus) ja myös makulopatia (verkkokalvon makulan sairaus, makula = tarkkaan näkemiseen ja värien näkemiseen liittyvä verkkokalvon keskiosa). Nämä ovat diabeteksen aiheuttamia, mutta pysynevät kurissa hyvällä hoitotasapainolla ja lääketieteen keinoin. Käyn nyt tihennetysti silmäpohjakuvauksissa TaYs:ssa ja seuraavalla käynnillä selvinnee missä mennään ja mitä tehdään.

Täytyy sanoa, että kyllä lääketiede on mennyt pitkiä harppauksia eteenpäin! En tiedä tarkkaan millainen operaatio kaihileikkaus oli 50 vuotta sitten, mutta luulenpa, että silloiset menetelmät olivat aika työläitä ja riskialttiita. Kun nykyään menee kaihileikkaukseen, niin valmisteluissa taitaa mennä aikaa enemmän kuin itse operaatiossa! Jos olisin mennyt leikkaukseen talvella, en olisi välttämättä ottanut reppua selästä ja suksia jalastani, sillä siksi nopeaa kaikki oli. Koska olen tällainen lallero ja ballerina, niin arvostin suuresti operaation kivuttomuutta. Lääkärin ei tarvinnut käskyttää minua leikkauspöydän alta operaation alkaessa. Seuraavana yönä silmiäni särki aika mojovasti, mutta mahdollista jomotusta varten saa polilta pyytäessään mukaan tehokkaan lääkkeen. Silmätippapullo annetaan aina potilaalle kotiin vietäväksi . Operoidussa silmässä on jonkin aikaa ”hiekan tunnetta”, mutta se menee ohitse viikossa – parissa.

Nämä silmävaivat ovat diabeteksen aiheuttamia enkä itse hoksannut orastavaa kaihia ennen kuin näkökenttä oli sumentunut. Silmäsairaudet tulevat kuin hiipimällä, eikä tuota taustaretinopatiaa ja makulopatiaa huomaa itse välttämättä lainkaan, vaan ne tulevat ilmi silmäpohjakuvauksissa ja lääkärin tutkimuksissa.

Näkö on niin kallisarvoinen, että siitä kannattaa pitää huolta. Pidä siis diabeteksesi hoitotasapaino hyvänä satsaten omahoitoon ja käy silmäpohjakuvauksissa sekä alan lääkärillä säännöllisesti, ettei mitään korjaamattomia tai lopullisia vaurioita tapahtuisi.

Entä miten suuret korvat auttavat näkemään paremmin? No siten, että ne estävät lakkia valahtamasta silmille.

58 -vuotias maaseudulle rauhaa, hiljaisuutta ja itseään etsimään palannut oloneuvos - rauha ja hiljaisuuus ovat kyllä löytyneet... Luonnehdittu mm. melko iäkkääksi murrosikäiseksi ja maailman remonttimieheksikin. Luonto on elämäni eliksiiri.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat