4.11.2016 Kalle-Ville Ruohonen

Ruovesi – Levi – Ruovesi

Olen kovasti usuttanut kakkostyyppejä liikkumaan, enkä tee nytkään poikkeusta. En ole sporttinen adonis enkä elvistele urheilu- tai liikuntasaavutuksillani, mutta diabetekseni pysyy aisoissa liikunnalla. En kietoudu tankotanssiin lyhtypylvään ympärille, enkä juokse satasta kymmeneen – paitsi jos lähden yhdeksältä. En myöskään harrasta syöksylaskua tms. riskaabelia lajia, vaan kävely, pyöräily ja retkeily ovat leipälajejani joiden harrastaminen on halpaa kuin saippua.

Näillä liikkumismuodoilla olen matkannut vuoden aikana noin 1600 kilometriä joka vastaa reissua Ruovesi – Levi – Ruovesi. (Ei, en ollut Levillä laskettelemassa…) Kulkiessani olen hoitanut tuhottomasti juoksevia asioita ja kerännyt metsän viljaa.

APOSTOLINKYYTI

Kävely on maailman halvin ja yleisin liikkumisen muoto, josta kukin voi jalostaa omia variaatioitaan. Lenkkeily ei ole kallista eikä siitä kannata rakentaa tekstiiliurheilulajia. Asiallisiin jalkineisiin kannattaa satsata eikä lenkkareiden suhteen pidä tyytyä mihinkään jokilaivoihin tai tarralenkkareihin. Vähän euroja kehiin, niin lenkkeily maistuu! Muu varustus on mielestäni vähän toissijaista, mutta mukava ja sään mukainen vaatetus on valttia. Apua asiallisten varusteiden valintaan saa viimeistään alan liikkeissä.

PUTKIKAMELI

Pyöräily on hauska ja joutuisa tapa liikkua, sillä maisema vaihtuu ja kilometritolpat ovat kuin risuaitaa. Mutta nyt jarrua! Kannattaa hankkia kunnollinen kulkupeli, sillä turha nuukuus latistaa pyöräilyn mielekkyyttä ja mukavuutta; pahimmassa tapauksessa terveys on vaarassa, sillä markkinoilla on ollut kelvottomia menopelejä jotka hajoavat käsiin. Ei ole mieltä ylentävää jos kilometrin ajon jälkeen ainoa ehjä komponentti fillarissa on taakkateline tai hitsaussaumat irvistelevät. Pyöräkauppias on tässä asiassa se oikea asiantuntija ja tutustu vaikapa fillaritesteihin. Oma pyöräni on sellainen kolmivaihteinen paksurenkainen retkipyörä, jolla matka taittuu niin soratiellä, kuin asvaltillakin.

Kun maas on hanki ja järvet jäässä, niin vien putkikamelini pyöräsuojaan, sillä liukkailla alustoilla en pyöräile. Menneisyydessä olen useasti niin sanotusti ”keräillyt” eli kaatunut ja nyttemmin olenkin sulan kelin kuljettaja. Nykyisin fillareihin on saatavilla nastarenkaita, mutta niiden toimivuudesta minulla ei ole kuvan palaa. Omalla vastuulla, sano. Ei kun kypärä päähän, valaisimet kuntoon ja baanalle!

JOS METSÄÄN HALUAT MENNÄ NYT…

Retkeily on sitten kivaa! Reppu tahi rinkka selkään ja maastoon sienestämään tai marjaan ja kuvaamaan luonnon ihmeitä. Monet harrastavat metsästystä tai kalastusta ja näissä toimissa liikunta-annos on suuri! Niille inehmoille, jotka eivät saalista, on viljalti vaihtoehtoja retkeilyn suhteen. Nykyään on kiitettävässä määrin merkittyjä retkeilyreittejä ja -polkuja lähellä isojakin taajamia ja kansallispuistoissa on monen tasoisia reitistöjä tulentekopaikkoineen ja laavuineen. Varusteiden laatu riippuu tietenkin retkien laadusta; tehdäänkö muutaman kilometrin sieni – tai marjaretki vai lähdetäänkö useamman päivän ja yön vaellukselle vaikkapa Lappiin.

En harrasta vaellusta, joten en anna siihen jaloon harrastukseen mitään vinkkejä, mutta tuollaiset lyhyet metsäretket ja 10-15 kilometrin päiväretket ovat mieluisia ja monesti yhdistän niihin myös esimerkiksi sienestyksen, lintujen bongaamisen tai käyn tutustumassa ennalta valitsemaani kohteeseen. Nuorena olin öitä laavuilla tai teltassa, mutta iän myötä se on jäänyt.

Retkeilyvarusteisiinkin kannattaa satsata, mutta tällaisten päiväretkien varusteet eivät maksa maltaita. Myös tässä harrastuksessa oikeanlaiset jalkineet ovat tärkeät ja muuhunkin varustukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Oikeanlainen kantolaite, vaatetus, kiikari, kompassi, kartta, astiat… lista on pitkä, mutta varusteet pitää hankkia tarpeen mukaan. Valintatilanteessa apua saa netistä, alan lehdistä tai retkivarusteita myyvistä liikkeistä.

SUMMA SUMMARUM

Meille kakkostyypeille liikunta on olennainen osa diabeteksen hoitoa ja hoitotasapainoa. Meidän pitää yksinkertaisesti sanottuna liikkua – liikkua enemmän, ja niille jotka eivät edes yritä liikkua, niin sanon, että JUMALAUTA! nyt ylös siitä sohvalta ja kipin kapin välineitä hankkimaan! Ei – et poikkea jääkaapilla mennessäsi!

Toivon, että kaikki jotka pystyvät edes vähäiseen kuntoliikuntaan ottaisivat kompassin kauniiseen kätöseen ja suunnistaisivat jonkin kuntoharrastuksen pariin. Välineet maksavat hieman, mutta satsaus muuttuu hyväksi oloksi ja hoitotasapaino kiittää. Voi myös olla, että lääkitystä saadaan vähennettyä ja tämähän tuo säästöjä meille kaikille. Kyllä meissä kakkosissa on varmasti kuntoliikkujia paljon, mutta turhan moni jumiutuu paikoilleen.

Kirjoitin varusteista noin yleisesti. Sesonki- ja alennusmyynneistä saa usein erittäin hyviä varusteita edullisesti. Ei kun kaupoille, mutta muista: ole aina yhteydessä terveydenhuoltoosi näissä liikunta- ja lääkitysasioissa etenkin jos nyt päätät aloittaa kuntoliikunnan – tee se; et tule katumaan!

Näin jälkikäteen ajattelen: olisinkohan voinut ehkäistä diabetekseni puhkeamisen jos olisin aikanaan liikkunut ja tarkkaillut elintapojani? Tässäpä pähkinä riskiryhmään kuuluville. Tämä tyypin 2 diabetes on kavala seuralainen, eikä se näy päällepäin jos ei sitä erikseen mainita.

58 -vuotias maaseudulle rauhaa, hiljaisuutta ja itseään etsimään palannut oloneuvos - rauha ja hiljaisuuus ovat kyllä löytyneet... Luonnehdittu mm. melko iäkkääksi murrosikäiseksi ja maailman remonttimieheksikin. Luonto on elämäni eliksiiri.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: