23.12.2015 Sanna Porokara

Sillee tavallisesti väsynyt

Eilen oli vuoden pimein päivä. Tänä vuonna pimeys on mennyt jotenkin erityisen tehokkaasti luihin ja ytimiin asti. Väsyttää ja ärsyttää, tekisi mieli vaan jäädä pötköttelemään peittojen alle ja odotella kevättä. Ennenkin on väsyttänyt, mutta tällä kertaa tämä tuntuu jotenkin erilaiselta.

Pohdin pitkään, että mikä tässä nyt mättää. Ensimmäisenä epäilin kilpirauhaslääkityksen riittävyyttä. Tyroksiiniannostani säädetään pari kertaa vuodessa ja talvisäätö on kyllä jo tehty syksyn ollessa alkutekijöissään. Ehkäpä myös hobis olisi noussut ja seilaavat sokerit verottivat oman osansa energiavarannoista?

Kävin ylimääräisissä labrakokeissa ja olin todella yllättynyt tuloksista. Kilppariarvot hätyyttelevät liikatoiminnan rajoja ja hobiskin oli vähäiseen hoitopanostukseen nähden mallikas 6,8 % eli 51 mmol/mol. Missä vika? Nuhat olen onnistunut välttämään ja mitään isompaa uutta sairautta taustalla tuskin on kun peruslabratkin olivat viitearvoissa.

Diagnoosi: Normiväsy

Oli pakko tehdä kotikutoinen diagnoosi, että olen vain ihan tavallisesti väsynyt. Aina ennen väsymykselle on ollut jokin lääketieteellinen syy. Helpotus on tullut lääkepurkista tyroksiinin, kortisonin, antibiootin tai jonkun muun lääkevalmisteen muodossa.

Mistä tähän nyt sitten löytäisi apua? Selkeästi elämäntilanne kokonaisuudessaan on kuormittava, mutta uskon väsymyksen olevan pääasiassa peräisin pimeydestä. Tähän mennessä meidän nurkilla on ollut edes vähän lunta maassa yhteensä viitenä päivänä. Kirkasvalolampun hankinta jäi suunnitteluasteelle ja päiväkävelyt harmaassa kelissä räntäsateen piiskatessa kasvoja eivät tuntuneet kovin palkitsevilta, vaikkakin niistä tuntui suurin apu olevan.

Pimeyden vaikutusta tuntui erityisesti boostaavan se, että yöunet ovat laadullisesti olleet jo jonkun tovin melko heikot. Siihen apu löytyi purkista, melatoniinin avulla saan nukahdettua nopeasti, vaikka yöllä tulisi heräiltyä. Käytän sitä vain vain silloin kun on erityinen tarve, kohdallani melatoniini nostaa aamunkoittoilmiön uusiin sfääreihin, ikään kuin heittäisi bensaa liekkeihin.

Nyt kuitenkin väsymys jo helpottaa. Liekö sitten hampaat irvessä tehdyt liikuntasuoritteet ja useamman kerran viikossa pienellä pakolla aamutuimaan toistetut perhekerhot ja muskari tehneet tehtävänsä.

Väsymys rampauttaa laadusta riippumatta

Pohdin eräänä unettomana yönä myös sitä, että voiko pitkäaikaissairas olla “tällee tavallisesti väsynyt”? Hoitoväsymys koskettaa aivan varmasti jossakin vaiheessa jokaisen diabeetikon elämää ja suurta osaa kuormittavat myös lisäsairaudet ja muut pitkäaikaissairaudet. Pitääkö väsymyksellekin saada diagnoosi ja lääkitys?

Moni väsymys jää varmasti myös huomaamatta hoitotaholla. Mitä jos olet jo liian väsynyt pyytäksesi apua? Tai mitä jos väsymystä ei oteta vakavasti? Mielestäni väsymyksen syy pitää aina selvittää, se on kuitenkin oire jostakin, ei itse syy. Poislukien toki pitkäaikaisen väsymysoireyhtymän.

Itse olen jääräpää, joka etsii aina selityksen ja sen viimeisenkin tiedonmurun asiaan kuin asiaan, myös tähän syksyn myötä ilmenneeseen mysteeriväsyyn. Olen myös tavallaan huojentunut, että tämä onkin ihan tavallista väsymystä. Tässähän tuntee itsensä suorastaan perusterveeksi. Olen kuitenkin ensisijaisesti ihminen, en diabeetikko.

Niin tai näin, pikkuhiljaa kuljemme taas valoa kohti. Kirjoituksen kuvituksena on tasaisenharmaita maisemapotretteja lähiympäristöstä. Lumenkaipuu on kova, mutta pitenevä valoisan aika ajaa myös asiansa. Johan sen on joulu ja kohta taas juhannus. 😉

 

Kolmekymppinen ykköstyyppi, joka vuosien sokerisuossa rämpimisen jälkeen tajusi, että diabetesta tai elämää ylipäätänsä ei voi suorittaa kaavamaisesti. Täydellisen hoitotasapainon rattaisiin kapuloita tällä hetkellä heittävät (kaikella rakkaudella) perhe ja työ, eli ne ihanan kamalat ruuhkavuodet.

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat