7.7.2015 Elli Sillanpää

Arjessa jaksamisesta

Kirjoitin pari kuukautta sitten lapsiperhearjesta ja oman ajan puutteesta. Jäin juuri kesälomalle, mutta viimeiset viikot ennen lomaa väsymys arkirumban pyörittämisestä vaivasi koko ajan. Hetkiä pysähtymiselle ei juuri ollut. Jos verensokerit vielä lisäksi heittelivät, olin entistä väsyneempi.

Tällä kertaa kirjoitan siitä, miten jaksan arjessa, vaikka tällä hetkellä vietänkin kesälomaa. Minulle tärkeimmät jaksamiseen vaikuttavat asiat ovat tärkeysjärjestyksessä liikunta, uni ja monipuolinen ravinto. Läheisten ihmisten seura auttaa myös jaksamaan, samoin pienet rentoutumishetket jonkun kirjan tai tv-sarjan parissa.

Liikunta on minulle ehdottomasti tärkein jaksamiskeino sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. En todellakaan ole huippukunnossa, mutta olen oppinut viimein aikuisiällä nauttimaan liikunnasta. Työni on päätetyötä, eli olen paikoillani suurimman osan työpäivästä. Minulla on onneksi sähköpöytä, joten voin seistä suurimman osan työpäivästä. Istun korkeintaan pari tuntia satulatuolissa. Paikoillaan olo saa silti jalat turpoamaan ja olon tuntumaan nuutuneelta. Pyöräilen työmatkat, mutta matka kestää suuntaansa vain 5–10 minuuttia, joten hyötyliikunnaksi siitä ei ole. Liikuntaa siis täytyy harrastaa joka päivä edes vähän, jotta paikat ja pää pysyvät kunnossa.

Omat lajini ovat juoksu, jumpat ja juuri löytämäni astangajooga. Välillä myös jumppaan kotona (eli teen lapsen sängyn vieressä vatsalihaksia, kun odotan että hän nukahtaa). Tärkeintä on kuitenkin se, että löytää lajin josta nauttii ja joka sopii omalle kropalle!

Liikunta tunnetusti vapauttaa endorfiineja, ja vaikka lenkille olisi tosi vaikeaa lähteä, kertaakaan ei ole jälkikäteen harmittanut, että sain lenkkarit jalkaani ja itseni ovesta ulos. Esimerkiksi lapsen kiukuttelua ei enää edes muista, kun on vähän matkaa juossut. Parhaimmillaan tähän voi yhdistää laatuajan ystävän tai puolison kanssa ja käydä liikkumassa yhdessä! (Blogissa – täällä ja täällä – on jo aiemmin kirjoitettu liikunnasta ja diabeteksen kannalta olennaisesta asiasta eli verensokereiden hallinnan tärkeydestä liikunnan yhteydessä.)

Riittävä unen saanti taas on pikkulapsivaiheessa hieman haasteellista. Ajallisesti nukun varmaan tarpeeksi, noin 7–8 tuntia. Uni on vaan usein katkonaista lapsen heräilyjen takia, ja olen aamuisin tosi väsynyt. Siihen taas auttaa tosi vahva aamukahvi…ja kesälomalla aion ottaa päiväunet aina silloin kuin lapsikin, jos mahdollista!

Ravinnolla on myös suuri merkitys omassa jaksamisessa. Päätetyöläisen lounas ei voi olla kovin raskas, sillä esim. isosta pasta-annoksesta verensokerit nousevat liikaa ja iltapäivällä iskee väsymys. Toisaalta ravinnon pitää olla tarpeeksi täyttävää; en pärjää työpaikkani lounasravintolan salaatilla, koska se on niin pieni ja proteiinia ei ole riittävästi. Yritän myös syödä välipaloina jotain terveellistä, kuten rahkaa, marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä.

Listaan voisi vielä lisätä rentouttavat hetket kuten leffaillat puolison kanssa sekä pienet lomat. Pääsin toukokuussa ekaa kertaa lapsen syntymän jälkeen pitkäksi viikonlopuksi kaupunkilomalle, ja teki todella hyvää saada maleksia kaupungilla ilman minkäänlaisia aikatauluja ja pysähtyä kahville kun huvitti!

Olisi kiva kuulla lisää vinkkejä jaksamiseen, eli miten te muut ylläpidätte omaa jaksamistanne?

Kuva täältä: http://www.pexels.com/photo/healthy-lunch-meal-fruits-4972/

 

Satakuntalais-lounaissuomalainen ykköstyypin diabeetikko vuodesta 1990. Neljävuotiaan pojan äiti, joka yrittää löytää huumoria arjen tilanteista, kuten uhmaraivareista ja jatkuvasta kiireestä. Tärkeimmät apuvälineet jaksamisessa ovat juoksuharrastus ja kahvi.

Kommentit tähän postaukseen

  1. Sanna

    Mukava lukea jonkun muun selviytymiskeinoista. Itsellä alkaa pikkuhiljaa tämä vauvakupla puhkeamaan ja kaipaa taas jotain tekemistä ilman, että joku muu on ihan iholla kiinni. Muistutit minua ainakin liikunnan mukavuudesta, ehkäpä panostan jatkossa yksin liikkumiseen pari kertaa viikossa. 🙂

    Toivottavasti saat akkuja ladattua ekstrapaljon loman aikana.

  2. Elli

    Kiitos kommentista Sanna, nyt vasta pääsin vastailemaan! Valitettavasti lomalla ei oikein tullut levättyä, kun sain juosta taaperon perässä joka paikkaan. Mutta ihan mukavasti meni muuten :).

    Liikunta on koukuttanut ainakin mut totaalisesti. Sekä yksin että ystävän kanssa juokseminen toimii – saa tuuletettua ajatuksiaan kunnolla. Mukavia liikuntahetkiä sinullekin!

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat