Tekijä: Mika Haulo (sivu 2)

Jokainen diabeetikko vääntää päivät pääksytysten mielessään ongenkoukkuja. Siis kysymyksiä.

”Miten verensokeri tänään käyttäytyy? Miten eilinen vaikuttaa tähän päivää? Miten tämä päivä vaikuttaa huomiseen? Onko tänään insuliiherkkä päivä vai pyrkiikö verensokeri tänään herkästi ylöspäin?”

Niitä vain kertyy kertymistään, eikä asialle voi mitään.

Pharmanovan tuotespesialisti Heidi Paananen otti yhteyttä kesäkuussa. Hän ehdotti, että ottaisin testikäyttöön yrityksen maahantuoman insuliinipumpun. Myönnän ihan rehellisesti olleeni aikaisemmin vähän liiankin kielteinen pumppuja kohtaan. Nykyään olen kokeilunhaluisempi. Siispä suostuin tähän testiin oikopäätä. Olen nyt käyttänyt insuliinipumppua pari kuukautta. Toiset kiintyvät pumppuhoitoon välittömästi, mutta itse en osaa vieläkään sanoa, rakastanko vai vihaanko tätä vehjettä. Insuliinikynillä piikittelyyn […]

Eilen satoi. Pisaroiden ropistessa ikkunaan oli mainiosti aikaa pyöritellä päässä kaikenlaisia ajatuksia. Tässä niistä muutama.

Olet siis liittynyt sokerivammaisten kerhoon. Tervetuloa, ikävä nähdä sinutkin täällä!

Osanotot ja voivottelut jätän kuitenkin tähän, sillä niitä kuulet varmasti ihan riittävästi muiltakin. Sen sijaan haluaisin jakaa kanssasi muutaman vinkin, jotka olen itseäni viisaammilta oppinut.

Kuvittele seuraava tilanne: Olet kävelyllä kahden seuralaisesi kanssa. Toinen heistä on vanha koulukaverisi, jonka olet tuntenut jo lapsesta pitäen. Toisen heistä tapasit vasta tuntia aikaisemmin kahvilassa. Hän on myös ykköstyypin diabeetikko. Kesken kaiken paha hypoglykemia yllättää sinut. Päässäsi alkaa pyöriä, jalat eivät enää tahdo kantaa. Silmissäsi sumenee. Tuuperrut jalkakäytävälle ennen kuin seuralaisesi ehtivät huomatakaan. Ennen […]

Kun etsit syitä käsittämättömiin sokereiden sekoiluihin, saatat etsiä niitä aivan väärästä paikasta. Punainen silli yrittää kampittaa sinutkin, jotta et löytäisi todellista ongelmien aiheuttajaa.

Maaliskuun alussa satoi räntää, mutta päätin silti lähteä pyörälenkille. Yksin tuskin olisin lähtenyt, mutta kun kaverini Ville pyysi seuraksi, päätin pukeutua sotisopaani ja lähteä uhmaamaan sääjumalia.   Sokerivammaisen elämää 5.3.2015 Takana oli istuen vietetty päivä ja liian lyhyet yöunet. Kaiken lisäksi tuo sensorin* perkele oli herätellyt pari kertaa yön aikana. Osin syystä, mutta myös epätarkkuuttaan […]

Helmikuussa otin taas käyttöön verensokerisensorin. Muutaman viikon tauon jälkeen sen helppous tuntuu erityisen mukavalta. Tapani mukaan vilkuilen sen lukemia yhtä usein kuin keskivertokansalainen kännykkäänsä. Kun verensokeria seuraa herkeämättä, pääsee se lähtemään käpälästä vain harvoin – ja silloinkin melko maltillisesti.   Sokerivammaisen elämää 16.2.2015 Päivä alkoi sensorin tarkistuksella. Se piirsi kumpuilevaa viivaa yön tuntien yli. Ei ollut kaikista tasaisin käppyrä tällä […]