Tekijä: Kalle-Ville Ruohonen (sivu 2)

Kirjoitan blogissani miten helposti ja huomaamatta ”tilaisuus tekee varkaan” myös ravinnon ja terveyden suhteen.

Pohdin kepeällä otteella, voisiko yhteiskunta mahdollisesti palkita pienillä porkkanoilla kansalaisia, jotka selkeästi omin toimenpitein parantavat elintapojaan ja tervyttään tuoden näin monenlaisia merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

Halusin rauhaa ja hiljaisuutta -sitä sainkin runsain mitoin, mutta jotain puuttui. Sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmiset ympäriltäni puuttuivat tyystin, eikä luonnon kaikki kauneus ihmeineen olllutkaan kuin osa ympäröivää elämää.

Kerron blogissani vertaistuen ja aidon esimerkin merkityksestä, kun elämäntaparemontti on edessä. Kukin meistä ”taviksistakin” pystyy tukemaan ja tsemppaamaan kanssaihmisiämme yllättävän paljon.

Liikunta ja terveet elämäntavat eivät olleet tavaramerkkejäni, mutta viimeistään diabeteksen myötä tajusin polttaneeni kynttilää molemmista päistä; en tulisi olemaan pitkäikäinen, mikäli jatkaisin vanhoilla elintavoilla ja tottumuksilla. Vaati siis aimo annoksen terveydenhuollon valistusta ja itse luotuja ”kauhuskenaarioita”, jotta asiat saatiin oikeille urille. Aikaa ja Lantusta kului, mutta tajusin muuttaa pahat tapani ja aloitin kunto- ja elämäntaparemontin -siis uudenlaisen elämän, jota nyt elelen parhaan taitoni mukaan. Nyt liikun; joskus kalakin liikkuu ja saan jopa saalistakin!

Maailmamme on muotoutunut sellaiseksi, ettei itseään tarvitse rasittaa ruumiillisesti juuri lainkaan tyydyttäessämme monenlaisia tarpeitamme. Tosin jotkin asiat pitää tehdä ihan itse saadakseen nautinnon. Netti ja muu nykytekniikka ovat hyviä asioita, mutta ne passivoivat; nykyaikana saa melkeinpä kaiken toimitettuna kotiovelle. Ostoskeskukset houkuttelevat parkkialueineen ja -halleineen; autolla noudetaan pari pakettia kahvia (Juhla Mokka 2.95/pkt. 2pkt/as.) Helppous laiskistaa […]