Ykköstyyppi 22.3.2018 Maaret Weide

Aamiainen syöty, insuliini pistetty, mutta sokeriarvo korkealla. Siispä sauvakävelemään ja tallennus Libreen ”Liikunta alkaa”. Libre taskuun ja useampi skannaus lenkin aikana. Libre ja hypoeväs mahdollisen liian alhaisen verensokerin varalle, ovat henkivakuutukseni.

Verensokerin mittaamistiheys lisääntyi saatuani Freestyle Libren sensoroinnin käyttöön pari vuotta sitten. Tai kudossokeriahan sensori mittaa. Skannaan useita kertoja liikunnan aikanakin. Tottahan se on, että mitä useammin sokerinsa mittaa, niin sitä paremmin tietää missä mennään ja oppii mihin suuntaan pitäisi mennä.

Sensorointi lisäsi omaa sokeriseurantaani. Sormenpäästä mittasin ennen Libreä noin kahdeksan kertaa päivässä. Ennen ruokailua ja pari tuntia ruokailun jälkeen. Se ei kyllä antanut kokonaiskuvaa omasta voinnistani ja asioiden vaikutuksesta toisiinsa. Sormenpäämittaukset olivat mukamas vaikeita toteuttaa työpäivinä ja aina niitä ei tullut tehtyä tarpeeksi usein edes kotona. Get up -ilmiökin paljastui vasta sensoroinnin myötä syylliseksi siihen, että aamusokerit nousivat heti kun nousin sängystä ylös. Ei sen puoleen, niin ne nousevat myös silloin, kun nousen seisaalleen istuttuani pitemmän aikaa.

Sensoroinnin myötä seuraan kudossokerini kehitystä nyt jopa 20-25 kertaa vuorokaudessa. Myös yöllä kylkeä kääntäessä on helppo skannata. Nyt tiedän paljon paremmin missä mennään, milloin on pistettävä lisää insuliinia tai syötävä ylimääräisiä välipaloja. Sormenpäämittausten tarve on vähentynyt lähinnä sensorin vaihdon ajankohtiin ja satunnaisiin tarkistusmittauksiin. Tosin skannaan usein myös sen takia, että en tunne alhaista verensokeria, hypoa. Oman turvallisuuteni vuoksi skannaan myös öisin.

Pienikin liikunta edistää insuliinin imeytymistä

Diabeetikkotuttuni sai minut vuosi sitten tiedostamaan sen, että kun insuliini on pistetty ja ruoka syöty, niin liikkeelle on lähdettävä. Pienikin liikunta edistää insuliinin imeytymistä. Olimme samassa päivän kestävässä kokouksessa ja lähdimme kävelemään ruokailun jälkeen rappusia ylös ja alas saadaksemme insuliinin tehoamaan nopeammin. Olihan tiedossa lounaan jälkeen jälleen koko iltapäivä istumista. Kotona jo pelkkä kyykkyjen tekeminenkin taukojumpan tapaan auttaa.

Lisää insuliinia, lisää ruokaa, lisää painoa

Kun syön, niin pistän. Kun pistän liikaa, niin joudun syömään ylimääräistä ja paino nousee. Ainaista tasapainoilua, laskemista, miettimistä, pohtimista. Sitähän tämä diabeetikon elämä on. Jos joku olisi keksinyt helpon koodin miten selvitä päivien erilaisuudesta, niin mikä olisi ollessa. Insinööri en ole ja matematiikkakin oli koulussa epämieluisa aine.

Onko lisäinsuliini vai liikunnan lisääminen parempi tapa pitää sokeritasapaino kuosissa? Ikuisuusasioita diabeetikon elämässä, kun yksi asia vaikuttaa toiseen ja vielä asioiden vaikutus toisiinsa vaihtelee kerrasta toiseen.

Mittaaminen lisää tietoisuutta

Skannaan kudossokeriarvoni usein, koska se lisää tietoisuutta ja turvallisuutta. Ja kun vielä tallennan syömiseni, insuliinimäärät ja liikkumiseni Libreen, on hoitomuutosten tekeminen helpompaa. Milloin söin tai pistin ja minkä verran? Liikuinko ja millä tavalla?

Minulla kuntosali, tanssillinen jumppa ja kävely vaikuttavat ihan eri tavalla verensokeriin. Niiden vaikutus useammalle seuraavalle päivälle vielä vaihtelee. Jos en tallentaisi sensoriini päivittäisiä tapahtumia, en muistaisi enää kuukauden päästä mitä minäkin päivänä on tapahtunut, kun verensokerit ovat käyttäytyneet noin. Siksi tallennan tunnollisesti kaiken mahdollisen. Kuntosalin ja muun liikunnan erikseen, syömäni hiilihydraatit, pistetyn insuliinin, matkapäivät, sairaspäivät. Askeleet mittaan kännykällä. Niitä sitten vastaanotolla tutkitaan yhdessä lääkärin kanssa. Ja toki tutkin itsekin. Ne auttavat minua tekemään itsenäisesti hoitomuutoksia.

Ilman sensoriin tallennuksia en muistaisi mitä kuusi viikkoa sitten torstaina klo 15 olen tehnyt tai mitä on tapahtunut, kun sokerit ovat käyttäytyneet poikkeavasti normaalitasosta. Toisaalta merkinnät kertovat, että kuntosaliharjoittelu nostaa ensin sokereita ja sitten tullaan alas. Sama ilmiö toistuu viikoittain aina tiistaisin klo 13-15 välillä. Tanssillisen jumpan vaikutus on paljon tasaisempi.

Jatkuvaa kiertokulkua päivästä toiseen. Yksi vaikuttaa toiseen ja toinen kolmanteen. Onko lisäinsuliini vai liikunnan lisääminen parempi tapa pitää sokeritasapaino kuosissa? Lisäinsuliini sokerien korjaamiseen pitää myös saada vaikuttamaan. Pienikin liikunta saa pikainsuliinin vaikuttamaan nopeammin. Montakohan kyykkyä tarvitsee tehdä saadakseen insuliinin vaikuttamaan nopeammin, jos ei huvita lähteä täydellä vatsalla lenkille?

Mittaa, skannaa, merkitse, tallenna ovat neljä sanaa, joilla diabetekseni käyttäytymistä eri tilanteissa voin tulkita. Lenkiltä sisälle tultuani Libre näytti lukemaa 5,7.

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Jaa Google+ -palvelussa
• Jaa LinkedInissä