Ykköstyyppi 25.1.2018 Maaret Weide

Diabeetikon uuden vuoden toiveet ovat hyvin samanlaiset kuin muillakin perusterveillä ihmisillä. Terveelliset elämän tavat, liikunnan aloittaminen, vähemmän makeisia, painon pudotus. Näinhän kaikki lupaavat aloittaa uuden vuoden.

Deeblogiin kirjoittavat Elli, Sanna, Maria ja Liisa elävät lapsiperhe-elämää

Elli toivoo vuodelta 2018, että verensokerit käyttäytyisivät paremmin. Vauva-arki ja imetys tekevät tasapainoilusta erityisen haastavaa, mutta vauvan kasvaessa tämä toivottavasti helpottaa. Uudenvuodenlupaukseni on syödä vähemmän karkkia, mikä sekin osaltaan auttanee tasoittamaan sokereita! Ellin blogikirjoitukset löytyvät täältä.

Samanlaista on pienten lasten kanssa muissakin perheissä. Touhua ja vipinää riittää jokaiseen päivään. Diabeetikkoäidillä on omat haasteensa, pienen lapsen lisäksi, tasapainoillessaan oman diabeteksensa kanssa. Hyvä kun ehtii välillä itse syömään, näin olen kuullut monen kertoneen. Sanna, Maria ja Liisa ovat kirjoittaneet Deeblogiin lapsiperheasioista aiemmin niin diabeteslapsen kuin diabetesperheenkin näkökulmasta.

Omat odotukseni vuodelle 2018

Aamuisin herään useimmiten kaikessa rauhassa ja tunnustelen oloani. Onko sokeriarvoni tasainen, menikö yö hypereissä vai ramppasinko useamman kerran korjaamassa liian alhaisia verensokeriarvoja? Vastaus on ”milloin mitenkin”. Harvoin olen saanut nukkua koko yötä heräämättä ja mittaamatta sokeriarvoani, eikä minun yöuntani ole häirinneet pienten lasten itkut.

Vuosi 2018 alkoi lapsenlapsen kanssa touhutessa ja se toikin mummun elämään uutta vipinää ja opittavaa. Aamut alkoivat varhain ja päivät kuluivat leikkien, laulaen, lattialle istumaan laskeutuen, sieltä ylösnousemalla, huoneesta toiseen kilpaa juoksemalla, ulkoilutuokiot leikkipuistossa kuluttivatkin ihmeen paljon. Välillä ihmettelin päivän päätteeksi, että mistä näitä askelia oli päivään näin paljon tullut. Vastaus on arkiliikunnasta.

Normaalia useammin mittasin sokeriarvoni ja haukkasin jotain nopeasti, jotta voitiin taas jatkaa leikkimistä. Ymmärrän hyvin vanhempien haasteet tasapainoillessa lastenhoidon kanssa. Onneksi lapsilla on säännöllinen ruokailurytmi, joka sopii diabeetikollekin. Vain yllättävät hypot, alhaiset verensokerit, eivät sopineet päivärytmiin ja keskeytyneisiin lelujen teatteriesityksiin, joihin tarvittiin mummua rooliapuun.

Siispä tasaisemmat sokeriarvot ja helpompi sokerihallinta ovat uuden alkaneen vuoden toiveeni, niin kuin varmaan jo monena aiempanakin vuotena. Nyt odotan, että insuliinipumppuhakemukseni lähtee käsittelyyn ja toivon saavani myönteisen päätöksen. Kenellekään ei liene yllätys, että toivon myös painon kääntymistä alaspäin, kun hypoihin ei tarvitsisi enää syödä niin usein.

Tammikuussa alkoi myös viime vuotta aktiivisempi ohjattu liikunta. Kuntosaliharjoittelu kerran viikossa jatkuu. Mukaan tuli nyt myös bailatino easy -tunnit. Suositus, ohjattua liikuntaa kaksi kertaa viikossa, on ainakin nyt aloitettu. Arkiliikunta kävelyn muodossa täydennyksenä.

”Yksi elämä” -sivuilla on Helsingin Sanomien testi oman liikuntamäärän tarkistamiseen. Siitä löytyi myös motivoivat vinkit, miten omaa liikuntamäärää voisi parantaa pienilläkin muutoksilla. Suosittelen kurkkaamaan. Nyt on vain pidettävä kiinni  vuoden vaihteen lupauksista. Toiveisiin ei aina voi itse vaikuttaa.

 

• Jaa Facebookissa
• Jaa Twitterissä
• Jaa Google+ -palvelussa
• Jaa LinkedInissä