Nenänvalkaisu

polkupyörä

Eräs suunnistusseura järjestää marraskuussa vuosittain toistuvan tapahtuman nimeltä Nenänvalkaisu. Alkoholi ei liity asiaan mitenkään. Tapahtumaan ei myöskään liity pyöräily tai diabetes. Koska suunnistajuus on sitkeästi pinttynyt osaksi minua, nenänvalkaisun perimmäinen merkitys on itselleni selvä.

Pihkaniskojen mainostama nenänvalkaisu tuntuu kuvailevan myös diabetesta. Toivon pyöräilytermien selventävän asiaa myös maallikoille.

Vastatuuli
Keliin ei voi vaikuttaa. Jonkin ikiaikaisen säännön vuoksi tuuli on pyöräillessä aina vastainen. Puskiessa viimaa päin voi olla täysin varma, että päinvastaiseen suuntaan kulkiessa tuuli on jälleen vastainen. Näin se vaan toimii, että silloin kun toivot verensokerin olevan asiallisissa lukemissa, se ei sitä taatusti ole. Lopeta haaveilu, ja ota tuuli vastaan sellaisena kuin se on.

Kärpäset
Kyllähän sitä vähintään kerran kesässä yksi kärpänen lentää suuhun, ja liimautuu kitalakeen ikävästi: ”Yhmmm aijaa, sulla on diabetes… et näytä yhtään siltä”. Niinpä niin, ja rouva/herra on hyvä ja kertoo tietämättömälle, miltä diabetes sitten näyttää. Aivan, se ei todellakaan näytä yhtään miltään. Joskus kärpäset syöksyvät kurkkuun asti aiheuttaen kakomisreaktion: ”Sä et varmaan saa syödä tätä, kun sulla on tuo diabetes”. Mietin vain, että miksen saisi. Tietääkseni minulla on diabetes, muttei allergiaa. Kärpäset ovat ikäviä, mutta onneksi ne eivät ole jatkuva haitta. Silti ei kannata pyöräillä suu auki.

Ensilumi
Talvi yllätti pyöräilijän! Aina se ensimmäinen lumituisku tulee ennen renkaiden vaihtoa, ja sitten sohjossa testataan tasapainoa ja kehon hallintaa. Se on kuin joka syksyinen flunssa, joka sotkee kuviot diabeteksen hoidossa. Insuliinin basaali on nostettu 150 prosenttiin, ja silti ollaan korkealla. Onneksi ensilumi on harvoin pysyvä.

Pyöräilijät
Oi, sitä iloa, kun kohtaa vertaisensa. Melkein tekisi mieli kättä heilauttaa tuntemattomalle ohitse kiitäessään. Toisilla on käytössä erilaiset varusteet, mutta samalla tavalla he ponnistelevat eteenpäin. Rengasrikkoista on myös tullut autettua. Tärkeintä on kuunnella toisen murheita ja osoittaa ymmärrystä. Ei muut tielläliikkujat sellaiseen voikaan taipua.

Liukkaus
Se on selvä, että kelillä kuin kelillä mennään kaksipyöräisellä. Liukkaus huomioidaan sopivilla jalkineilla ja renkailla, sekä tilannenopeudella. Tärkeintä on ennakointi. Jos aina aterian jälkeen verensokeri lähtee nousuun, pitää laittaa insuliini reippaasti ennen syömistä. Ei nousua vältelläkseen syömättäkään voi olla.

Suojavarusteet
Ne pitävät sinut hengissä. Älä aja ilman kypärää, etu- ja takavaloa, heijastimia tai nastoja. Diabeetikko ilman riittäviä hoitovälineitä on kuin pimeä pyöräilijä ilman kypärää liukkaassa kelissä. Pidä mukanasi diabetestarvikkeiden lisäksi myös jotain hiilihydraattipitoista syötävää. Suojavarusteista ei ole hyötyä, ellei niitä käytä.

Epätasaisuudet
Pyöräillessä töyssyt, kuopat ja ajoradan epätasaisuudet laittavat pyörän tärisemään ja pomppimaan. Vaikka osan epämukavista montuista pystyy ohittamaan, suuri osa pitää vaan kohdata kädet tiukasti tangolla. Pahimmillaan kuoppa voi aiheuttaa kaatumisen. Hypoglykemioitahan nämä vaan ovat. Kuopan syvyyttä voi olla hankala ennustaa, vaikka sen sijainnin usein oppii määrittämään.

Ketjuöljy
Meni tosi kauan, ennen kuin tajusin öljyn tärkeyden. Parit ketjut katkesivat ihan vaan polkemalla ja jättämällä öljyämättä. Hoitoväsymys on salakavala yllättäjä, joka katkoo paremmatkin ketjut. Tunnista väsymys ajoissa ja opettele torjumaan sitä. Kitinä ja rohina ovat vakavia oireita. Joskus öljykään ei riitä ja ketjut pitää vaihtaa. Vaikka vaivalloinen vaihto-operaatio harmittaa, niin onneksi se tarkoittaa uutta alkua, ja uutta mahdollisuutta opetella öljyn käyttöä.

Paukkupakkanen
Lämpömittarin elohopean laskiessa ripset jäädyttäviin lukemiin pitää pukea ylle kaikki mahdolliset lämmittävät varusteet ja unohtaa vaihteiden käyttö.

”Ilmastonmuutoksesta huolimatta sää on ja pysyy, ja on loistava nenänvalkaisusää.”
– XXVI Nenänvalkaisu, Laitilan Jyske

Diabeteksen hoito on kuin nenänvalkaisu. Kyse on vaikeuksien voittamisesta, taistelutahdosta, sitkeydestä, ryhmätyöstä ja omaleimaisesta huumorista. Kenties siinä karaistuu sietämään pakkaskausia ja muita hämärämpiä jaksoja.

 

4.11.2017
Reija Helkkula

Metsäntuoksuinen koiraharrastaja, jonka perheeseen kuuluu kahdeksan tassua ja neljä jalkaa. Arkena pyöräilen hanatehtaalle, jossa toimin tuotetiedonhallinnan asiantuntijana. Vapaalla ollessa metsästän ja jäljestän bretagnenbassettien kanssa. Jänisjemma-blogiLinkedInPinterestTwitter

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.