26.8.2017 Maaret Weide

Digiklinikka, chat-vastaanotto, online-konsultaatio, etävastaanotto?

Appseja sinne, appseja tänne, miksei lääkärinkin tavoittamiseen?

Diabeetikko käy useimmiten konkreettisesti hoitavan diabeteslääkärin tai ainakin diabeteshoitajan vastaanotolla ja usein jo ennen vastaanottoa laboratoriokokeissa. Itse tapaan diabeteshoitajan kolmen kuukauden välein. Tarvittaessa voin varata lyhyen asian hoitamiseen puhelinajan joko diabeteshoitajalle tai diabeteslääkärille. Sen huono puoli on, etten koskaan tiedä mihin aikaan puhelu tulee, kun aikaa ei voi valita kelloajan mukaan. Soitto tulee johonkin aikaan päivästä, mutta milloin ja olenko itse silloin sellaisessa paikassa, että voin puhua terveyteeni liittyvästä asiasta vai seisonko kaupan kassajonossa tai istunko julkisessa liikennevälineessä? Ei näin, tämä ei ole  hyvä ja toimiva tapa toimia.

Fyysiset potilas-lääkäri tapaamiset kasvokkain ovat vielä tänä päivänäkin yleisin tapa kohdata hoitotiimi. Tarvitseeko sen olla näin vai voisiko ainakin osan vastaanottokäynneistä hoitaa ajansäästämiseksi puhelimitse tai videovastaanottona? Tekniikka on kyllä olemassa jo valmiina ja digiloikka on tehty monella muullakin alalla. Etävastaanottoja on käytössä esim. nuorisopuolella, mutta miksi niiden käyttö ei ole laajentunut aikuisten puolelle ja erityisesti kroonisten sairauksien seurannassa?

Ovatko etävastaanotot terveydenhuollossa mahdollisia?

Digipalvelut ovat yksi kanava tuoda hoito lähemmäs potilaan arkea, ajasta ja paikasta riippumatta. Virtuaalisuus on tänä päivänä mukana ihmisten elämässä muutenkin miksi ei siis myös terveydenhuollossa.

Laboratoriokokeiden tulokset löytyvät Omakanta -järjestelmästä, sieltä myös potilas pääsee ne itse katsomaan viimeistään silloin, kun lääkäri on katsonut ne ja merkinnyt myös potilaalle nähtäviksi. Diabeetikko voi purkaa verensokerimittarinsa tulokset pdf-tiedostoiksi, jotka voi lähettää sähköpostilla lääkärille katsottaviksi. Samat tiedot ovat siis sekä potilaan että lääkärin käytettävissä ilman, että diabeetikko menee vastaanotolle. Verenpaineen seurannankin voi kirjata tiedostoksi ja lähettää hoitajalle tai lääkärille. Silloin käytettävissä on pitemmän ajan ja todennäköisesti realistisempi verenpaineen kehitystieto kuin vastaanotolla jännityksessä mitattu normaalia korkeampi arvo. Tämä motivoisi ainakin minua mittaamaan verenpaineeni useammin myös kotona kuin mitä teen nykyisin.

Rutiiniluontoinen kontrollikäynti hoituisi jo pelkästään puhelinkeskusteluna ja kaikki säästäisivät aikaa. Varsinkin potilas. Tokihan jos keskustelussa tulee esille asioita, jotka edellyttävät kasvokkain näkemistä ja fyysistä tutkimusta, niin silloin vastaanottokäynti on tarpeellinen. Kaikkien sairauksien hoidossa potilas-lääkäri suhde etänä ei toimi. Mutta kun hoitosuhde on vakiintunut ja lääkäri tuntee potilaansa ja sama toisin päin, niin luottosuhde on olemassa. Tosin hoitosuhteen pysyvyys ja pitempiaikaisen luottamuksen muodostuminen etävastaanottojen mahdollistajana ovat nykyään monen kohdalla vielä kaukana todellisuudesta. Nykyaikana tämä ei aina toteudu, jos hoitava lääkäri vaihtuu lähes jokaisella vastaanottokäynnillä.

Lääkärin etiikan periaatteet ohjaavat lääkärin toimintaa kaikissa toimintamuodoissa. Etälääketieteeseen liittyy kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä ja etiikan periaatteet ohjaavat lääkärin toimintaa kaikissa toimintamuodoissa.

Aiheesta on kirjoitettu useampikin artikkeli kaikille lukijoille avoimessa Potilaan Lääkärilehden nettisivuilla ja asiaa pohdittu eri kirjoittajien taholta eri näkökulmista. Siellä todetaan myös, että kroonisten sairauksien kuten esim. diabeteksen hoidossa etähoitosuhde voisi tietyissä tapauksissa ja tilanteissa toimia. Tämä edellyttää mielestäni, että potilas ja lääkäri tuntevat toisensa jo pitemmältä ajalta, jolloin lääkäri osaa tulkita koetuloksia ja tuntee potilaansa elämäntilanteen, hoitomotivaation ja tavat hoitaa omaa terveyttään. Toisaalta myös potilaalla on oltava luottosuhde hoitavaan lääkäriin. Koskaan etähoitosuhde ei voi kuitenkaan olla ainoa tapa kommunikoida, mutta monta aikajonotusta, vastaanottojonotusta, matkatuntia säästyisi.

Kela on korvannut jo vuoden 2016 puolelta myös etävastaanottojen kustannuksia.

Etävastaanotto on joskus ihan hyvä vaihtoehto ja tulee varmastikin yleistymään ajan myötä. Kelakin on alkanut korvaamaan etävastaanottojen kustannuksia.

Itse koen monen terveyteeni liittyvän asian hoituvan puhelimitse tai sähköpostilla vaivattomasti ja joustavasti. Varsinkin silloin kun mitään erityistä muutosta suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut ja kyseessä on enemmänkin lääkärin tai hoitajan kanssa tapahtuva hoitotasapainon toteamus, että ”hyvin menee, jatka näin”. Yhtä lailla puhelinkeskustelussa voisi varmistaa omaa hoitoansa koskevat muutokset, insuliinimäärien muutokset ja varmistaa, että itse ajattelemansa muutostarpeet ovat myös hoitavan lääkärin tai diabeteshoitajan mielestä järkeviä. Kaikkeen ei tarvittaisi kasvokkain tapaamista ja aikaa säästyisi molemmilta osapuolilta. Enemmänkin asioita voisi hoitaa sähköisesti tai puhelimella. Miksi etävastaanottojen ja virtuaalivastaanottojen käyttö on vielä lapsenkengissä? Miksi niiden mahdollisuudesta ei puhuta julkisesti?

Digiklinikka, chat-vastaanotto, online-konsultaatio, etävastaanotto. Olkoon sen nimi mikä tahansa, mutta käyttäisitkö sinä etävastaanottoa, jos se olisi mahdollista? Oletko jo käyttänyt? Mitkä ovat kokemuksesi?

 

(Kuva Pixabay)

Bloggaava martta. Luonnossa hortoilu, käsityöt ja marttailu lähellä sydäntä. Ykköstyyppi vuodesta 1975.

Kommentit tähän postaukseen

  1. Mauri Komsi

    Lehdestä (HS 31.8.17 s. C13) luen: ”Jos on diabetes, melatoniini voi nostaa verensokeriarvoja.” Tämän voi ymmärtää kahdella tavalla:

    A) Melatoniini häiritsee haimaa, insuliinia tulee yhä vähemmän.

    B) Glukoosimittarit ovat erehtyväisiä, reagoivat melatoniiniin kuin glukoosiin.

    Kumpihan on oikein?

    Setebaid

    (Joskus olen keskustellut Diabetesliiton nettipalstalla, mutta nyt en löydä muuta kenttää kuin tämän, mihin voisin kirjoittaa.)

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: