Korjaamisen kuningatar

Kuningatar

Diabetes on sitä, ettei keskimäärin yksikään päivä suju korjaamatta. Selväähän se on, kun elimistön yhden tärkeän osan toiminta on kokonaan ulkoistettu ihmiselle, lopputulos ei mitenkään voi olla niin hyvä kuin alkuperäisessä kokoonpanossa on ajateltu.

Aika nopeasti sitä kuitenkin oppii olemaan kohtuullinen varahaima keholleen. Tätä vaikeuttaa ensisijaisesti se, että ihmisen pitäisi elääkin. Oikein toimiva haima varmasti reagoi aina heti eikä unohda tehtäviään. Se ei myöskään annostele väärää määrää eikä joudu korjaamaan virheitä. Oikealle haimalle riittää vain yksi reagointi. Diabeetikon ei ole mahdollista toimia kuten haima. Me olemme erehtyviä, yksilöllisesti eläviä ihmisiä. Korjaaminen on siis keskeinen diabeteksen hoidon osa-alue.

Ajattelin listata tilanteita, joissa tarvitaan korjaamista. Jätin sen nyt kuitenkin tekemättä. Korjaamista tarvitaan, jos verensokeriarvo on liian korkea tai matala tilanteeseen nähden. Kuulostaa niin ihanan simppeliltä säännöltä, että hetken harkitsin lopettavani tekstin kirjoittamisen tähän. Sitten muistin paidan, jonka sairastuttuani ostin. ”Test, inject, eat, repeat”, siinä kuvataan diabeteksen hoitoa. Todellisuus se ei kuitenkaan ole.

Käytäntö on riisunut minut aseista monta kertaa. Häviän yleensä pelin siinä kohtaa, kun pitää huomioida ”tilanne”. Variaatioita tilanteesta on määrättömästi. Tilanne voi vaikuttaa yksittäiseen hetkeen tai taustalla voi olla pysyvämpi muutos. Ihmisen kapasiteetilla on mahdollista huomioida karkeasti vaikuttavat tekijät, mutta shakkimatti tavoitteena saattaa joutua pettymään usein.

Siksi minusta tuli korjaamisen kuningatar. Ennalta virheitä voi välttää vain rajatusti, joten vaihtoehtoisten korjausratkaisujen valikoima tulisi olla terävänä mielessä. Korjaamisella en tarkoita vain aterian jälkeisen korkean korjaamista, vaan paljon laajempaa kokonaisuutta. Korjaamista on hoitoon liittyvä virheen ennakointi sekä hoidon optimointi eri lääkkeillä ja välineillä. Korjaamista on myös osata olla korjaamatta. Kuningattaren vastuulla on paljon.

Hoitohenkilökunta varoittelee herkästi korjaamisesta. Olen kokenut saadut ohjeet toisinaan jopa kieltoina tai arvosteluna. Väärin tai väärässä tilanteessa tehty korjaus voi pahimmillaan vain huonontaa tilannetta. Ammattilaiset ovat rajatusti oikeassa, mutteivät oikeastaan ymmärrä korjaamisesta paljonkaan. Itse en näe korjaamista yksittäisenä tekona, vaan kokonaisuuden hallintana. Olen korjaamista opetellut sairastumisesta lähtien. Omakohtaisesti voin vain todeta, ettei voi tietää mikä toimii, jollei kokeile. Ensimmäinen vaihtoehto tuskin toimii, mutta ehkä viides tai viideskymmenes. Aina ei mikään toimi, sitten on vaan nitkutettava tietoisen tyylittömästi eteenpäin, kunnes tilanne muuttuu.

Korjaamisen taidot oppiessaan diabeetikosta tulee oman sairautensa paras asiantuntija. Silloin mennään niin syvälle hoidon yksilölliseen sovittamiseen, ettei kukaan muu voi määrittää mikä toimii ja mikä ei.

 

29.8.2017
Reija Helkkula

Metsäntuoksuinen koiraharrastaja, jonka perheeseen kuuluu kahdeksan tassua ja neljä jalkaa. Arkena pyöräilen hanatehtaalle, jossa toimin tuotetiedonhallinnan asiantuntijana. Vapaalla ollessa metsästän ja jäljestän bretagnenbassettien kanssa. Jänisjemma-blogiLinkedInPinterestTwitter

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.