Kokeilussa ultranopea Fiasp-insuliini

Nopea

Pitääkö Fiasp sen, minkä lupaa? Toimiiko se oikeasti nopeammin kuin aiemmat pikainsuliinit? Helpottaako se aterian jälkeisten verensokeriarvojen hallintaa? Tuollaisia mietiskelin heinäkuun alussa, kun uusi, odotettu ja ultranopeaksi mainostettu Fiasp-insuliini saapui luoksemme. En ollut yksin kysymyksieni kanssa – meistä Deeblogin kirjoittajistakin kolme päätyi testaamaan uutta insuliinia heti tuoreeltaan.

Kahdelle meistä Fiasp tuli käyttöön insuliinipumppuun; kolmas siirtyi käyttämään Fiaspia ateriainsuliinina monipistoshoidossa. Vaikka me testaajat olemme kaikki erilaisia, saimme huomata kuukauden käytön jälkeen, että huomioissamme oli myös paljon samaa.

Se Fiaspin luvattu nopeus on meidän kokemuksiemme mukaan ihan oikeasti totta. Nopeus näyttäytyy ehkä selkeimmin heille, jotka eivät ole pystyneet ennakoimaan ateriainsuliinin annostelua. Itse kuulun tähän porukkaan, ja ero on ollut todella suuri. On ollut helpottavaa huomata, että verensokerini pysyy uuden insuliinin ansiosta paljon paremmalla tasolla aterian jälkeen, vaikka itse toimin ihan niin kuin ennenkin.

Totta kai nopeudessa on käyttäjä-, ateria- ja tilannekohtaisia eroja, mutta pääsääntöisesti Fiasp lähtee vaikuttamaan nopeammin kuin aiemmin saatavilla olleet pikainsuliinit. Vaikutuksen kesto näyttäisi olevan myös jonkin verran lyhyempi: Jos verensokeri meinaa jäädä pari tuntia aterian jälkeen liian korkealle, niin ei se sieltä enää itsekseen laske.

Korkeiden verensokereiden korjaamisessa Fiasp ei ole mitenkään erityisen nopea.  Korjausannoksen jälkeen verensokerin nousu usein tasaantuu ja kääntyy hitaaseen laskuun, mutta tämä kaikki tapahtuu verkkaisemmin kuin aiemmilla pikainsuliineilla. Hitaudessa on tietysti se hyvä puoli, että verensokeri ei lähde Fiaspilla herkästi niin jyrkkään laskuun kuin aiemmin. Korjausannoksien suuruuteen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, jos siirtyy käyttämään Fiaspia.

Liikunnan yhteydessä Fiaspin nopeammin alkava vaikutus ja lyhyempi vaikutusaika ovat iso etu. Monipistoshoidossa Fiasp ei laske verensokeria liikkuessa niin herkästi kuin aiemmat pikainsuliinit, mutta estää kuitenkin paremmin liikunnan aikaiset verensokerin adrenaliininousut. Pumppuhoidossa tehdyt basaalin muutokset näyttäytyvät verensokeritasossa aiempaa nopeammin. Tarvittavia säätöjä voi parhaimmillaan tehdä jopa liikunnan aikana, ja silti ne ehtivät usein vielä avuksi.

Siirtyminen Fiaspin käyttöön sujui meistä ehkä mutkattomammin monipistoshoidossa olevalta. Pumpun käyttäjiltä uusi insuliini vaati myös perusinsuliinin määrien tarkistamista.  Meidän kummankin pumppulaisen kohdalla tämä tarkoitti aiempaa suurempaa basaalia läpi koko vuorokauden. Säätämistä riittää toki myös hiilihydraattisuhteiden tarkistamisessa sekä insuliinin vaikutusajan ja insuliiniherkkyyden määrittelyissä. En itse ainakaan ole saanut vielä kuukaudessa kaikkea kuntoon, mutta Fiasp toimii aterioiden yhteydessä niin hyvin, että se kannustaa jatkamaan.

Fiaspin valmisteyhteenvedon mukaan se saattaa aiheuttaa rinnakkaisvalmisteita useammin iho- ja allergiaoireita, käytännössä siis kirvelyä, kutinaa ja kanyylikohtien ärtymistä. Itselläni tiheämpi kanyylin vaihtoväli on ollut tarpeen, sillä kanyylikohta ärtyy parissa päivässä. Toivon kuitenkin, että siedättyisin Fiaspille ajan kuluessa, sillä sen käyttö tuo kiistattomia etuja mukanaan.

Uusi insuliini näyttää vaahtoutuvan huomattavasti herkemmin kuin aiemmin käyttämämme insuliinit. Tämä herätti etukäteen epäilyksiä nimenomaan pumppuhoidon kannalta. Pumpun säiliössä ja letkuissa insuliini toimii kuitenkin onneksi hyvin eikä vastaavaa vaahtoutumista enää siellä tapahdu. Monipistoshoitoon Fiaspia on saatavilla sekä kynäampulleina että esitäytettyinä kyninä.

Meidän testikolmikkomme on nyt reilun kuukauden jälkeen valmis jatkamaan Fiaspin käyttöä. Se toimii meillä aiempia pikainsuliineja paremmin sekä aterioiden että liikunnan yhteydessä. Lisäksi se tuntuu tasaavan verensokerin liikettä muutoinkin – arvaamattomat nousut ja laskut näyttävät vähentyneen, ja verensokerin liike on usein paljon vakaampaa.

Artikkelikuvan lähde: pixabay.

17.8.2017
Sari Pihlava

Itäsuomalainen innostuja, jonka elämää ykköstyypin diabetes on tahdittanut vuodesta 1988 alkaen. Pyörittelen töikseni numeroita - kotosalla hämmennän yhteistä soppaa miehen ja 9- ja 13-vuotiaiden tyttärien kanssa. Luonto, kirpeät kelit, lasten halaukset ja käsillä tekeminen pitävät minut toimeliaana.

Kommentit tähän postaukseen

  1. Esko Nikkilä

    Hei, en ole Somen aktiivikäyttäjä Facebookissa tai muissa paikoissa. Facebookissa joskus ollut, mutta höpöä liikaa!

    DM1 on ollut 1980- eli melkein 40 vuotta. Kaikki dm1 historiat muistan lentestä ja ensimmäisistä sokerimittareista alkaen.

    Elakkeelle pääsin 63:sena pari vuotta sitten ja kohtuullinen kunto on vieläkin. Keväällä luin jostakin FreeStyle Librestä. Sain lähetteet paikalliseen eli Seinäjoen Diabeteskeskukseen! Hommat toimi ja pari kuukautta sitten LibreKoulutus ja eilen lääkärin vastaanotolla Fiasp-reseptin sain.

    AccuChekillä mittailin 10-20 kertaa päivässä, mutta Libre helpotti paljon elämää. Pitää vaan muistaa, että Libre 10-15 min jäljessä kudosnesteissä ja näyttä LO kun verestä on 3-4 välillä!

    Aloitin tänään Fiaspin kokeilun ja kahden pistoksen (hyvin pienellä määrällä) näyttää hyvältä eli vaikutus alkaa nopeasti?

    Hypoja on joskus ollut ja ilmeisesti pitää olla varovainen.

    t. Esko Nikkilä
    Lappajärvi

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.