17.8.2016 Reija Helkkula

Entä jos insuliini loppuu?

Jotkut asiat kammoksuttavat tuntemattomista syistä ihmisiä. Tieto pelon kohteen toteutumisen pienestä todennäköisyydestä ei silloin helpota. Mitä kummallisempi pelon aihe on, sitä hankalampaa muille sitä on selkeästi kuvata. Silti itse pelko on aito tunne. Väheksyminen tai tunteen ohittaminen tuntuvat ikävältä. Pelon lietsominenkaan ei ole kannattavaa.

Diabeteksen kanssa elämiseen liittyy lukemattomia pelkoja ja niiden aiheuttajia. Ensimmäisenä mieleen tulee syöksyhypo, neulakammo, happomyrkytys, lisäsairaudet, aterioiden hiilihydraattimäärien arvioiminen väärin, verensokerin rajut muutokset liikunnan aikana tai jälkeen, insuliinin loppuminen maailmasta, insuliinipumpun hajoaminen, autolla ajaminen ja julkisesti pistäminen tai mittaaminen. Diabeteksen vaikutus voi pelottaa sosiaalisissa suhteissa, ja siinä voiko sairauden kanssa harrastaa ja elää normaalisti.

Omat pelkoni piiloutuvat todella hyvin, enkä saa niistä otetta. Siellä ne kuitenkin ovat, kutiavana kohtana selässä, jonne en yllä raapimaan. Pelkoja ei ajattele jatkuvasti tai edes päivittäin. Sellainen raunioittaisi mahdollisuuden elää normaalia elämää. Peloista olisi hyvä silti puhua, etteivät ne jäisi piiloon ja kasvavaksi henkilökohtaiseksi taakaksi.

”Entä jos insuliini loppuu?”, kysyin pienellä äänellä diabeteslääkäriltä pumppuhoidon alkutaipaleella. Luultavasti hän ei ymmärtänyt kysymystä. Hän taisi vastata jotain siihen suuntaan, että minun pitää pyytää uusi resepti, jos vuorokauden insuliinitarve kasvaa paljon. Koska itse muotoilin kysymyksen liian laveasti ymmärrettävään muotoon, tyydyin vastaukseen. Oma vikani.

Kysymykseni taustalla oli epämääräinen pelko, jota en oikein itsekään ymmärtänyt. Insuliinipumpun säiliö vaikutti todella pieneltä. Kauhu kutisti sitä entisestään. Minua ahdisti lähteä kotoa esimerkiksi töihin, jos säiliössä näytti olevan tuskin nimeksi insuliinia. Pari hassua tippaa ei tuntunut alkuunkaan riittävältä varmuusvarastolta. Insuliinikynähoidossa uusi säiliö tai kertakäyttökynä oli helppo ottaa mukaan varalle eikä tarvittu säiliön vaihtoon liittyvää operaatiota.

Asiaa ei ainakaan helpottanut se, että insuliinipumpun säiliön riittävyydestä annetaan hyvin epämääräinen vaikutelma. Pumpun tila-näkymässä ilmoitetaan, että aikaa on jäljellä: > 24 h tai < 24 h. Suositellumpaa onkin tarkkailla yksikköjen määrän riittävyyttä, mutta etenkin pumpputaipaleeni alussa säikyin osaamattomuuttani ymmärtää yksikköjen vuorokausitarvetta. Lisäksi pumpun tehdasasetettu Vajaa säiliö -ilmoitus tuli liian aikaisin. Hälytyksen tullessa vielä 20 yksikköä oli jäljellä, jolloin hermostuin insuliinin loppumisesta melkein vuorokausi ennen oikeaa säiliönvaihtotarvetta. Onneksi tuon sai kustomoitua hälytyksen yksikkörajaa laskemalla.

Aluksi minua kauhistutti nukkumaanmeno, jos pumpun säiliössä oli yksiköitä noin 15. En myöskään halunnut lähteä töihin, jos yksikköjä oli jäljellä alle 30. Insuliinimenekkini yölle on noin 6 yksikköä ja normaalina työpäivänä insuliinia kuluu aterioineen 12 -15 yksikköä. Pelon vuoksi kaksinkertaistin päässäni insuliinitarpeeni ja vaihdoin säiliön ihan turhan herkästi, jolloin insuliinia meni hukkaan.

Nyt olen siedättänyt pelkoani pienemmäksi. Taikasanoja ovat olleet aika ja käyttökokemus. Säiliön vaihdon yhteydessä osaan jo suunnitella seuraavan vaihdon ajankohtaa ja arvioida tarvittavan insuliinimäärän kyseiselle ajalle. Pelkoni alkaa tuntua itseasiassa aika hassulta. Silti välillä varmistan insinöörimieheltäni laskelmiani. Mitä on 0,65 x 9 + 6?

 

Metsäntuoksuinen koiraharrastaja, jonka perheeseen kuuluu kahdeksan tassua ja neljä jalkaa. Arkena pyöräilen hanatehtaalle, jossa toimin tuotetiedonhallinnan asiantuntijana. Vapaalla ollessa metsästän ja jäljestän bretagnenbassettien kanssa. Jänisjemma-blogiLinkedInPinterestTwitter

Kommentit tähän postaukseen

  1. Avatar photoAnssi Lehto

    Aikamoisia ajatuksia itse kullakin pyörii. En ole kokenut vastaavia pelkotiloja. Käytän inskat rohkeesti loppuun aina viimeistä pisaraa myöten.

    Piti oikein kaivaa oma Humalog inskapullo esiin. Näyttää toisenlaiselta kuin sulla. Mitä inskaa käytät?

    1. Avatar photoReija Helkkula

      Uskoinkin, ettei monella varmaan ole samanlaista tunnetta insuliinin riittävyydestä. Siitä olen monesti kuullut, että säiliö menee huomaamatta tyhjäksi. Kaipa näin ei voisi käydä itselleni 🙂

      Novonordiskin nopeavaikutteinen insuliini on käytössä.

  2. Pingback: Seitsemän diabetestunnetta - Deeblogi

Vastaa

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *.

Deeblogin kirjoittajat

%d bloggaajaa tykkää tästä: